Ympäristökysymyksiä koskeva tieto on epävarmaa ja ongelmien ratkaisu tuottaa herkästi uusia ongelmia ja ristiriitoja. Vastajulkaistu suomalaisten tutkijoiden toimittama kansainvälinen kirja painottaa, että toimivien ratkaisujen löytämiseen tarvitaan heuristista ajattelua.
”Heuristiikalla tarkoitamme ajattelun välineitä, joiden avulla on mahdollista jäsentää ongelmaa ja löytää siihen ratkaisuja”, sanoo kirjan toimittaja, tutkija Katri Huutoniemi Helsingin yliopistosta. ”Heuristiikan avulla voidaan etsiä tieteenalarajat ylittäviä reittejä ongelmallisten tilanteiden kohtaamiseen ja tarkasteluun.”
Yleensä tutkijat tarjoavat ongelmien ratkaisuiksi yhä täsmällisempiä menetelmiä – kerätään tarkempaa tietoa, lisätään muuttujia matemaattiseen malliin tai hahmotetaan vaihtoehtoisia skenaarioita päätöksenteon tueksi.
Monet ongelmat kuitenkin pakenevat täsmällisiä ratkaisuja – ne ovat monitahoisia, monimutkaisia ja moniarvoisia. ”Kun luonnon monimuotoisuuden suojelussa painotetaan vaikkapa kaupunkimetsän päivällä tuottamia virkistyshyötyjä, unohdetaan herkästi että yöllä luonto voidaan kokea pelottavaksi paikaksi”, valottaa yksi kirjoittajista, vanhempi tutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskuksesta.
”Kirja on tarpeellinen erityisesti päätöksentekoa palveleville asiantuntijoille”, painottaa kirjan toinen toimittaja, tulevaisuudentutkimuksen professori Petri Tapio Turun yliopistosta. ”Pirullisten ongelmien uudelleen kehystäminen ja vaihtoehtoisten, yllättävienkin ratkaisujen avaaminen nostaa näkemykset juoksuhaudoista.”
Uusi kirja nostaa esille piiloon jääviä inhimillisen toiminnan heuristiikkoja. ”Heuristiikka tunnustaa ongelmanratkaisun inhimillisyyden, joten sen soveltaminen edellyttää valppautta ja hyvää itseymmärrystä”, toteaa luonnonsuojelun toteutusta kirjassa analysoinut Riikka Paloniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Toukokuussa julkaistun kirjan kirjoittajakuntaan kuuluu huippututkijoita Suomen lisäksi Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Sveitsistä, Tanskasta ja Ruotsista. Kirja avaa uusia näkökulmia erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Huutia saavat vakiintuneet näkemykset metsänomistajuudesta, liikenteestä sekä erityisesti tieteen roolista yhteiskunnassa. Käytännön ongelmaratkaisun ja tutkimustiedon jännite on kirjan jokaisessa luvussa läsnä.