Pyhäselän Arvinsalmen vedenkorkeusasteikko ja lossi. Kuva: Heidi Sjöblom
Järvien pintalämpötilat vaihtelivat kesäkuussa laidasta laitaan. Vaikka vedet kävivät kuun alkupuolella uimareiden kannalta mukavan lämpimissä lukemissa, viilenneet säät pudottivat lämpötilat juhannukseksi harvinaisen alas.
”Kesäkuun loppupuolella järvivedet pysyivät poikkeuksellisen kylminä ja monella mittauspaikalla rikottiin 2000-luvun kylmyysennätyksiä. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla lämpötilat noussevat vähitellen”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Heidi Sjöblom.
Saimaan pinta tavallista korkeammalla, Pirkanmaan järvet alhaalla
Sateinen alkukesä on nostanut useimpien suurten järvien vedenkorkeudet lähelle ajankohdan keskitasoja. Vedenkorkeudet ovat keskikesälle tyypilliseen tapaan hitaassa laskussa. Poikkeuksena Saimaan vedenkorkeus on 30 cm ajankohdan keskitason yläpuolella ja pysyy lähiviikkojen aikana nykyisen tason tuntumassa.
Pirkanmaan suurista järvistä Längelmävesi, Tarjanne ja Keurusselkä ovat edelleen vähälumisen talven ja kuivan kevään johdosta 20–40 cm tavallista alempana. Ilman suuria sateita vedenkorkeudet pysyvät keskimääräistä alempana myös heinäkuun ajan.
Jokien virtaamat ovat kesälle tyypillisen pieniä.
”Maaperä on kuitenkin viime päivien sateiden jäljiltä märkä monin paikoin Kaakkois- ja Itä-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla, joten vesistöt reagoivat nopeasti uusiin sateisiin”, varoittaa hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta. Sääennusteen mukaan tulevan viikon runsaimmat sateet painottuvat Itä-Suomeen.
Vesitilanne kesäkuussa 2014
Sadanta
Kesäkuun sademäärät vaihtelivat suuresti eri puolilla maata. Pohjanmaalla kuukauden sadanta jäi pienimmillään noin 20 mm:iin, kun taas Etelä-Suomessa ja Luoteis-Lapissa satoi paikoitellen yli 100 mm. Sateisimmilla alueilla vettä saatiin selvästi tavallista runsaammin, Pohjanlahden rannikolla ja Vuoksen vesistöalueen pohjoisosissa huomattavasti tavallista vähemmän.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Järvien vedenpinnat olivat kesäkuun alussa laskussa tai kääntyivät laskuun ennen kuun puoliväliä joitakin suuria säännösteltyjä järviä lukuun ottamatta. Kuukauden keskivaiheilla ja lopulla runsaat sateet saivat vedet monin paikoin nousuun, mutta vedenkorkeuden muutokset jäivät kuitenkin enimmäkseen pieniksi. Jokien virtaamat nousivat sateiden seurauksena paikoitellen hetkellisesti melko suuriksi, mutta pääasiassa virtaamat pysyivät kesäkuussa lähellä ajankohdan keskiarvoja tai niiden alapuolella. Tenojoella ja Muonionjoella loppujen lumien sulaminen nosti virtaamat kevään toiseen tulvahuippuun vielä kesäkuun alussa.
Kesäkuun lopussa vedet olivat useimmissa järvissä ajankohdan tavanomaisissa korkeuksissa, mutta Länsi-Suomen suurista järvistä moni oli sateista huolimatta vielä tavallista alempana kuivan kevään jäljiltä. Myös Pielisen ja Inarin pinnat olivat alhaalla, kun taas Saimaa oli edelleen tavallista korkeammalla. Keskivirtaamat olivat päävesistöissä kesäkuussa enimmäkseen keskimääräisiä tai sitä pienempiä. Vain Oulujoessa vettä virtasi ajankohtaan nähden selvästi tavallista enemmän.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat maan etelä- ja keskiosissa 0–15 cm ja Pohjanlahden rannikkoalueilla 15–30 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Viimeaikaisten viileiden ja sateisten säiden vuoksi pinnat eivät ole laskeneet jyrkästi. Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa pohjaveden korkeudet ovat 0–30 cm yli ajankohdan keskimääräisen. Pohjois-Lapissa ei ole vielä saavutettu keskimääräistä tasoa.
Pintaveden lämpötila
Kesäkuun alussa järvien pintaveden lämpötilat olivat lähellä ajankohdan keskimääräistä. Sitten vedet lämpenivät, ja kuukauden 10. päivän tienoilla oltiin monin paikoin selvästi keskiarvoa korkeammissa lukemissa. Maan etelä- ja keskiosassa mitattiin paikoin 20 asteen lukemia. Myös Lapissa veden lämpötilat kohosivat hieman etelää aiemmin erittäin lämpimiin lukemiin. Tämän jälkeen vedet viilenivät selvästi koko maassa.
Juhannuksena vedet olivat koko maassa hyvin viileitä ja vain paikoin yllettiin 15 asteeseen. Säät pysyivät viileinä myös juhannuksen jälkeen ja vedet olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kylmiä. Monin paikoin järvivedet olivat kuukauden loppupuoliskolla kylmempiä kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Kuukauden päättyessä järvien pintaveden lämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 14–17 astetta, Lapissa 5–13 astetta. Lukemat olivat pääosin 2–4 astetta ajankohdan keskiarvoa alempia.
Jäänpaksuus ja lumen vesiarvo
Kesäkuun alkupuoliskolla jäätä ja lunta esiintyi enää Käsivarren Lapissa. Jäät lähtivät Kilpisjärveltä hyvin tyypilliseen aikaan eli juhannuksen tienoilla. Myös loput lumet olivat sulaneet sieltä tavanomaiseen aikaan ennen kuukauden puoliväliä.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 215, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.