Tiedote 25.7.2014 klo 10.00
Korvameduusoja. Kuva Timo Pulli.
SYKEn merikeskus kerää nyt viidentenä peräkkäisenä vuonna yleisön havaintoja meduusojen esiintymistä Itämeressä avomerellä ja rannikoilla. Meduusahavainnoista voi ilmoittaa Itämeriportaalin verkkosivuilla olevalla lomakkeella, joka välittää tiedot tutkijoille. Näin vesilläliikkujat voivat auttaa meduusojen runsauden vuosittaisessa arvioinnissa ja massaesiintymisiin liittyvien ympäristötekijöiden selvityksessä.
Loppukesällä ja syksyllä korvameduusoja voi olla Itämeressä niin paljon, että ne sotkevat kalaverkkoja ja tukkivat voimaloiden vedenottoputkia. Tarvittaessa SYKEn tutkijat välittävät voimaloille tietoa meduusaesiintymistä.
”Viime vuonna Suomen merialueilla oli selvästi vähemmän korvameduusoja kuin edellisinä vuosina. Havaintoja saatiin vain parikymmentä. Aiempina seurantavuosina korvameduusoja on havaittu ja ilmoitettu runsaasti. Meduusojen määrien vaihtelun syitä ei tiedetä tarkkaan. Siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi tuulet ja virtaukset, jotka tuovat meduusoja keskiseltä Itämereltä lähemmäs Suomen rannikkoa”, kertoo erikoistutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Eniten havaintoja on viime vuosina tullut Saaristomereltä ja Suomenlahdelta ja jonkin verran myös Ahvenanmereltä ja Selkämereltä.
Meduusojen määrä kasvussa maailman merillä
Meduusojen on viime vuosikymmeninä havaittu runsastuneen joillakin maailman merialueilla. Niiden uskotaan hyötyvän merten lämpenemisestä ja rehevöitymisestä. Lisäksi meduusojen ravinnosta kilpailevat kalat ovat paikoin vähentyneet ylikalastuksen myötä. Meduusojen runsauksista ei ole luotettavia pitkiä aikasarjoja olemassa.
Itämeren seurantaohjelmien puitteissa ei myöskään saada tietoa meduusojen runsaudesta ja vuosien välisestä vaihtelusta. Sen vuoksi yleisön havainnot ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Meduusat (tieteelliseltä nimeltään Cnidaria) kuuluvat hyytelöplanktoniin, joka on osa ulapan eläinplanktonyhteisöä. Pohjoisella Itämerellä esiintyy korvameduusaa (Aurelia aurita). Lisäksi harvakseltaan vesillämme tavataan myös suolaisessa vedessä viihtyvää hiusmeduusaa (Cyanea capillata).
Korvameduusat ovat malliltaan litteitä ja pyöreitä, kooltaan 1-20 cm. Ne ovat usein hiukan vaalean punertavia ja niiden selässä näkyy selvästi 4 vaaleanpunaista hevosenkengän muotoista sukurauhasta. Suomen vesillä korvameduusaa ei voi sekoittaa mihinkään muuhun lajiin.
Korvameduusat käyttävät ravinnokseen muun muassa eläinplanktonia, kalanpoikasia ja mätiä. Meduusa lamaannuttaa saaliinsa pyyntilonkeroiden polttiaissoluilla. Ihmiselle ne eivät kuitenkaan ole vaarallisia, sillä polttiaissolujen teho on heikko eivätkä ne ärsytä ihmisen ihoa.
Meduusahavainnosta voi ilmoittaa täyttämällä lomakkeen Itämeriportaalissa. Se avautuu oheisesta meduusahavaintolomake - linkistä.
Kuva median käyttöön:
Lisätietoja:
Erikoistutkija Maiju Lehtiniemi, SYKEn merikeskus
Puh. 0295 251 356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi