Kuva: Mirjam Orvomaa
Järvet saivat jääpeitteen Pohjois-Suomessa jo hieman tavallista aikaisemmin, ja etelämpänäkin järvet jäätyvät heti, kun saadaan kunnon pakkasia. SYKE varoittaa heikoista jäistä. Alkutalvesta erot jääoloissa ovat suuria järven rantojen ja selkävesien välillä, ja jäillä on liikuttava erityisen varovasti.
”Tukevakaan rantajää ei takaa, että selillä tai salmipaikoissa liikkuminen olisi turvallista”, muistuttaa johtava hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta.
Lapissa on lunta selvästi vähemmän kuin tähän aikaan vuodesta keskimäärin, ja sen eteläpuolella lunta ole juuri lainkaan. Tällä viikolla lunta saadaan lisää maan keski- ja pohjoisosiin, mutta Etelä-Suomi pysynee edelleen lumettomana.
Vähäsateinen sää jatkuu joulukuun alussa
Marraskuun lopun vähäsateinen jakso jatkuu ennusteen mukaan vielä joulukuun alkupäivinä. ”Jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat jo pääosin laskeneet ajankohdalle tyypillisiin pieniin lukemiin ja pysyvät joulukuun alussa nykyisellään tai laskevat”, kertoo hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvi-Suomessa monien suurten järvien pinnat nousevat vielä joulukuun aikana, pienempien järvien vedenkorkeudet pysyvät nykytasollaan tai laskevat. Pirkanmaan suuret luonnontilaiset järvet ovat nousseet lähemmäs ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Tarjanne nousee joulukuussa vielä 5–20 cm. Längelmävesi ja Keurusselkä pysyvät nykytasoillaan. Saimaan ja Päijänteen vedenkorkeudet nousevat joulukuussa noin 5 cm.
Vesitilanne marraskuussa 2014
Sadanta
Marraskuun sadannassa oli suuria eroja maan eri osissa. Osassa Lappia satoi alle 20 mm, kun taas Kainuusta länsirannikolle ulottuvalla vyöhykkeellä kuukauden sadantasumma oli moninkertainen, paikoitellen yli 100 mm. Runsassateisilla alueilla sademäärät olivat enimmillään puolitoistakertaisia marraskuun keskiarvoihin verrattuna, kun taas Lapissa ja etelärannikolla sadanta jäi vähimmillään puoleen keskimääräisestä. Muualla sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Koko maassa suurin osa marraskuun sateista saatiin kuukauden alkupuoliskolla.
Lumi
Marraskuu oli keskimääräistä vähälumisempi. Kuun alussa lunta oli vain Pohjois-Lapissa, ja vaikka lumipeite välillä kävi lähes koko maassa, kuun puolivälissä muu maa oli taas melkein lumeton. Loppukuun aikana lumimäärä kasvoi myös eteläisemmässä Lapissa ja Kainuun pohjoisosissa, mutta muualla lunta oli vain ajoittain tai hyvin vähän. Marraskuun viimeisenä päivänä Oulu–Kajaani-linjan eteläpuolella lunta ei ollut juuri lainkaan, ja siitä Muonion korkeudelle lumen vesiarvo on pääosin alle 20 mm. Pohjois-Lapissa lumen vesiarvo oli enimmäkseen 20–40 mm.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Lapissa järvien pinnat olivat pääosin laskussa ja virtaamat pieniä koko marraskuun, mutta muualla maassa kuukauden alkupuolen sateet nostivat vedenpintoja ja kasvattivat virtaamia. Monessa Etelä-Pohjanmaan joessa virtaamat kävivät keskimääräistä kevättulvaa suurempina, mutta merkittäviä tulvavahinkoja ei syntynyt. Myös Pohjois-Pohjanmaalla rannikkojokien virtaamat kasvoivat sateiden takia huomattavasti. Järvien pinnat nousivat eniten sateisimmalla vyöhykkeellä länsirannikolta Kainuuseen. Esimerkiksi matalalla ollut Kallavesi nousi marraskuussa lähes puoli metriä ja oli kuun lopussa selvästi ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Marraskuun loppua kohti järvien pintojen nousu tasaantui, ja moni järvi ehti jo kääntyä laskuun.
Marraskuun keskivirtaama oli Siikajoessa yli kaksinkertainen keskimääräiseen nähden ja Oulujoessakin keskimääräistä suurempi. Muissa päävesistöissä keskivirtaamat olivat keskiarvoja pienempiä tai lähellä niitä. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat marraskuun lopussa keskimääräisen molemmin puolin.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat Pohjois- ja Keski-Lappia lukuun ottamatta nousussa. Suuressa osassa maata pinnat ovat viimein nousseet ajankohdan keskiarvojen yläpuolelle. Pohjavedet ovat maan etelä- ja keskiosissa sekä Etelä-Lapissa 0–20 cm yli ajankohdan keskimääräisen korkeuden. Muualla maan pohjoisosissa pinnankorkeudet ovat 10–50 cm alle ajankohdan keskiarvon.
Routa
Routaa esiintyy paikoitellen maan itä- ja pohjoisosissa 0–15 cm.
Jäätilanne ja pintaveden lämpötila
Useimmat Pohjois-Suomen järvet jäätyivät hieman tavanomaista aikaisemmin, pienet järvet jo lokakuun puolella. Marraskuun lopussa Lapin järvissä oli yleisesti jäätä 20–30 cm, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 10–20 cm. Lukemat olivat ajankohtaan nähden melko tavanomaiset. Erot järven ranta-alueiden ja selkävesien jääoloissa voivat olla suuria.
Maan etelä- ja keskiosissa järvet olivat vielä pääosin avoimina. Veden lämpötila vaihteli nollan ja neljän asteen välillä.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 330, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 732, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.