Tiedote 17.12.2014 klo 9.26
Puiden kannot ja juurakot ovat merkittävä, mutta ympäristövaikutuksiltaan kiistelty metsäenergian lähde Suomessa. Suomalaiset ja norjalaiset tutkijat kehittivät uuden menetelmän, jolla maasta nostetuista kannoista ja juurakoista voidaan tehdä nopeasti tarkat kolmiulotteiset (3D) mallit. Mallien avulla saadaan uutta tietoa kantoenergian vaikutuksia metsän hiilinieluun, metsäluonnon monimuotoisuuteen ja maaperän rakenteen häiriintymiseen.
Uudella menetelmällä maasta nostetuista kannoista voidaan tehdä tarkat ja havainnolliset 3D-mallit. Mallien avulla arvioidaan kantoenergian vaikutuksia metsän hiilinieluun, metsäluonnon monimuotoisuuteen ja maaperän rakenteeseen.
Suomen metsistä korjatusta energiapuusta noin 15 % on puiden kantoja ja juurakoita. Kantoja nostetaan joka kymmenenneltä avohakkuualalta, yhteensä vuosittain 10 000-20 000 hehtaarilta eli suurimmillaan Helsingin kokoiselta pinta-alalta.
Kantojen ja juurakoiden rakenne vaikuttaa kannonnoston aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Metsän hiilitaseen kannalta on oleellista kantojen ja juurten koko, metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta maan päällä olevan järeän kantopuun määrä ja maaperän rakenteen kannalta se, kuinka laajalle ja syvälle juuret ulottuvat.
Tutkitulla kannonnostoalalla puolet juurakoiden massasta oli kannoissa ja puolet juurissa. Kannoista kuitenkin vain osa oli maan pinnan yläpuolella niin, että juurakoiden kokonaismassasta 5-25 % oli lahopuulajien kannalta arvokasta järeää lahopuuta.
Suuren kokonsa vuoksi kannot ja juurakot lahoavat hitaasti ja varastoivat metsässä lahotessaankin hiiltä vuosikymmenten ajan. Tämä piirre huonontaa kantoenergian ilmastovaikutuksia.
Yksittäiset juurakot ulottuivat 1-5 m2 pinta-alalle, ja suurin osa juurista oli maaperän ylimmässä 40 cm kerroksessa. Kannonnostoaloilla hehtaarilta nostetaan tyypillisesti 500 juurakkoa, joten maaperän rakenne rikkoontuu 5-25 % pinta-alasta. Lisäksi maaperän rakennetta voivat rikkoa metsätyökoneet.
Uutta menetelmää voidaan käyttää erilaisissa kannonnostokohteissa ja kartuttaa näin tietoa metsäenergian ympäristövaikutuksista. Tiedon perusteella ympäristövaikutuksia voidaan tarvittaessa parantaa ja varmistua siitä, että kantojen käyttö täyttää kestävyyden vaatimukset.
Uudella, laserkeilauksen ja 3D-mallituksen yhdistävällä menetelmällä saadaan nopeasti tarkka kuva kantojen ja juurakoiden rakenteesta.
Juurakon koon arviointia varten juurakko punnittiin ensin ilmassa ja sen jälkeen vedessä norjalaisessa vuonossa.
Lisätietoja
Tutkimusprofessori Jari Liski, Suomen ympäristökeskus p. 0295 251 385, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Professori Mikko Kaasalainen, p. 040 832 9412, Tampereen teknillinen yliopisto, etunimi.sukunimi@tut.fi
Tutkijatohtori Pasi Raumonen, Tampereen teknillinen yliopisto etunimi.sukunimi@tut.fi
Tutkimuspäällikkö Sanna Kaasalainen, Geodeettinen laitos p. 0295 308 031 etunimi.sukunimi@fgi.fi
- Tutkimusjulkaisu
Smith, A., Astrup. R., Raumonen, P., Liski, J., Krooks, A., Kaasalainen, S., Åkerblom, M. & Kaasalainen, M. Tree root system characterization and volume estimation by terrestrial laser scanning and quantitative structure modelling. Forests.