Tiedote 29.1.2015 klo 13.13
Kuva 1: Suomenlahden hapettomien alueiden laajuudesta tarkentui seurantamatkojen yhdistettyjen datojen ansiosta. Varsinkin läntisellä Suomenlahdella oli pääaltaalta peräisin olevaa täysin hapetonta (punainen) tai hyvin vähähappista (keltainen) vettä.
Suomi, Viro ja Venäjä toteuttivat vuonna 2014 Suomenlahdella poikkeuksellisen laajan, koko merialueen kattavan seurannan yhteisen Suomenlahti-vuoden 2014 puitteissa.
”Ensimmäistä kertaa yhdistettiin kolmen maan seurantatutkimukset, joiden perusteella saatiin entistä tarkempi ja laajempi kuva Suomenlahden fysikaalisesta, kemiallisesta ja biologisesta tilasta erityisesti itäisen Suomenlahden osalta. Lisäksi tarkentui käsitys Itämeren keskusaltaan vaikutuksista lahden länsiosiin”, kertoo teemavuoden pääkoordinaattori, johtava tutkija Kai Myrberg Suomen ympäristökeskuksesta.
Havainnot vahvistavat aiempia tuloksia Suomenlahdelta
Havaintoaineisto vahvistaa SYKEn omien seurantamatkojen tuloksia, joiden mukaan läntisen ja keskisen Suomenlahden syvän veden happitilanne oli keväällä ja kesällä 2014 poikkeuksellisen huono ja fosforipitoisuus merkittävästi keskimääräistä korkeampi. Venäjän aluevesiltä saatujen seurantatietojen perusteella kesällä Suomen puolella havaittu levämäärän väheneminen näyttää koskevan koko Itäisintä ja koillista Suomenlahtea.
”Läntisen ja keskisen Suomenlahden tilanteen aiheutti Itämeren pääaltaalta tunkeutunut hapettoman ja runsaasti fosforia sisältävän veden kieleke, joka ylsi pohjan läheisyydessä aina Suursaaren itäpuoliselle merialueelle asti,” kertoo erikoistutkija Mika Raateoja. ”Itämeren pääallas vaikuttaa merkittävästi Suomenlahden tilaan. Onkin kiinnostavaa, miten Itämereen juuri tullut suuri suolapulssi tulee aikanaan heijastumaan Suomenlahden happi- ja rehevyysoloihin”, hän pohtii.
Lokakuun seurantamatkojen tulosten mukaan pohjanläheiseen veteen kertynyt fosforivarasto oli jo osittain sekoittunut ylempiin vesikerroksiin erityisesti Viron rannikon tuntumassa. Suomenlahden runsas fosforivaranto saattaa aiheuttaa ensi kesänä sinileväkukintoja.
Venäjältä tulevan kuormituksen väheneminen näyttää parantaneen Itäisen Suomenlahden tilaa. Levämäärää kuvaava klorofyllipitoisuus oli elokuussa 2014 selvästi pitkäaikaisia keskiarvoja pienempi koko itäisimmällä ja koillisella Suomenlahdella. Avoimen Suomenlahden keski- ja itäosassa levämäärät olivat myös normaaleja alemmat.
Kuva 2: Fosforiravinteen pintakerroksessa havaittu pitoisuus Suomenlahdella tammikuussa 2014. Pitoisuustaso on lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja, paitsi lahden itäosissa, joissa taso on keskiarvoja alempi. Talvella ravinteiden määrä on suurimmillaan, koska talvimyrskyt sekoittavat syvään veteen kertyneitä ravinteita pintavesiin ja ravinteita kuluttavaa kasviplanktonia on vähän.
Kuva 3: Itämeren pääaltaalta Suomenlahdelle työntyvä hapettoman veden kieleke näkyy pitkittäisleikkauksessa Suomenlahden pohjanläheisessä vedessä.
Suomenlahti-vuonna 2014 laaja seurantaohjelma
Suomenlahti-vuoden aikana maat suorittivat neljä yhteistä seurantaa, joilla jokaisella käytiin lähes sadalla näytteenottopisteellä. Seurannat tehtiin tammikuussa, touko-kesäkuussa, elokuussa ja loka-marraskuussa. Seurannoilla mitattiin muun muassa lämpötilaa, näkösyvyyttä, suolaisuutta, ravinteita, veden happamuutta, klorofylli a:ta, sekä kasvi –ja eläinplanktonin että pohjaeläinten lajistoa ja määriä
Seurantoihin osallistuneet merentutkimusalukset olivat Suomen Aranda, Viron Salme ja Venäjän CH 1303B. ”Yhteisseurannasta saatujen hyvien kokemusten perusteella seuranta- ja tutkimusyhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös vuonna 2015”, kertoo Myrberg. Loppuvuodesta 2015 julkaistaan laajempi Suomenlahden tila-arvio, joka perustuu Suomen, Viron ja Venäjän tutkijoiden tutkimuksiin ja pidempiaikaisiin seurantatietoihin Suomenlahdella.
Suomenlahti-vuosi 2014 on Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen ohjelma Suomenlahden tilan nopeaksi parantamiseksi. Teemavuosi on nostanut tietoisuutta Suomenlahden ja Itämeren suojelun tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä, sekä lisännyt ymmärrystä meren toiminnasta. Tutkimustuloksista raportoidaan vuoden 2015 aikana.
Linkit:
Kuvat:
Lisätietoja
Erikoistutkija Mika Raateoja, SYKE
puh. 0295 251 536
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava tutkija Kai Myrberg, Suomenlahti-vuoden 2014 koordinaattori, SYKE
puh. 0295 251 441
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Viestintäasiantuntija Saara Reinimäki, SYKE
puh. 0295 251 613
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi