Arandan tämä talven seurantamatkan erityispainotus oli vuodenvaihteessa Itämereen tulleen suolapulssin etenemisen seurannassa. Pulssi on toistaiseksi edennyt n. 200 km matkan eteläisellä Itämerellä. ”Pääaltaan syvänteiden tai Suomenlahden tilaan pulssi ei vielä vaikuta”, matkanjohtaja Juha Flinkman kertoo.
-
Arandalta eteläisellä Itämerellä kuvattu video, missä pohjan lähelle laskettu CTD-luotain kohtaa suolapulssin:
suolapulssivideo
Aranda saapui talviseurantamatkaltaan Helsinkiin lauantaina 7. helmikuuta. Matka kattoi Suomenlahden, mukaan lukien Venäjän aluevedet, Itämeren pääaltaan, Bornholmin ja Arkonan altaat, Ahvenanmeren, Selkämeren, Merenkurkun, Perämeren ja Saaristomeren. Matkan tutkimuksissa keskityttiin veden suolaisuuteen, happi- tai rikkivetypitoisuuksiin ja ravinteisiin, erityisesti pääravinteiden typen ja fosforin leville välittömästi käyttökelpoisiin muotoihin, nitraattiin ja fosfaattiin.
Suomenlahdella runsaasti fosforia, leväkesä mahdollinen
Syvän veden happipitoisuus on sekoittumisen myötä huomattavasti parantunut viime kesään ja syksyyn verrattuna, mutta on kuitenkin jonkin verran edellistalvea matalampi. Pintakerroksessa nitraattityppeä on tänä vuonna hiukan vähemmän kuin talvella 2014, mutta fosfaattifosforin suhteen tilanne on päinvastainen. Suomenlahdella pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus on kohonnut viime vuoden talvitilanteeseen verrattuna, kun viime kevään, kesän ja alkusyksyn aikana syvään veteen pääaltaasta virrannut ja pohjasta vapautunut fosfaatti on myrskyjen seurauksena sekoittunut ylempiin vesikerroksiin. Ravinnetilanne mahdollistaa Suomenlahdelle tulevana kesänä viime kesää voimakkaammat sinileväkukinnat, jos sääolot ovat kukintojen syntymisen kannalta sopivat, eli tyyntä ja lämmintä riittää.
Fosforipitoisuus15 metrin syvyydessä talvina 2014 ja 2015
Liuenneen epäorgaanisen typen määrä talvina 2014 ja 2015
Ylijäämäfosfaatin määrä talvella 2015
Suolapulssi näkyy eteläisen Itämeren syvänteissä
Vuodenvaihteessa Pohjanmereltä tullut suolapulssi on erittäin selkeästi havaittavissa eteläisen Itämeren syvänteissä, Arkonan ja Bornholmin altailla. Pohjan läheisen veden suolaisuus lähentelee paikoin 25 promillea, ja on kaikkialla näissä syvänteissä nyt yli 20 promillea, kun se vielä viime talvena oli 15 promillea tai vähemmän. Pohjanläheisen veden happitilanne, joka viime vuoden aikana oli Bornholmin altaalla jo ehtinyt uudelleen heiketä talven ja kevään 2014 pienempien suolavesipulssien jälkeen, on nyt erittäin hyvä. Itämereen tulleen pulssin vesi on Pohjanmeren suolaista ja runsashappista vettä.
Suolaisuuden harppauskerros eli halokliini on tällä hetkellä Arkonan ja Bornholmin altailla 30 - 60 m syvyydessä ja erittäin voimakas. ”Suolapulssi on nyt etenemässä Stolpen kanavassa kohti Gdanskin ja Gotlannin syvänteitä. Kestää kuitenkin vielä noin puoli vuotta ennen kuin pulssin raskas suolavesi ehtii Gotlannin syvänteeseen ja muualle Itämeren pääaltaan syviin osiin”, Juha Flinkman sanoo
Täyttäessään nämä syvänteet suolavesi samalla työntää edeltään vanhan syväveden, joka on hapetonta ja erittäin ravinnepitoista. Tämä vesi saapuu aikanaan pohjoiselle Itämerelle ja Suomenlahdellekin, jonka suulla ei ole syvän veden virtauksen estävää kynnystä kuten Pohjanlahdella. Sekoittuessaan pintakerrokseen se tulee aiheuttamaan rihmalevien määrän kasvua ja suurentamaan sinileväkukintojen riskiä. Hapetonta, ravinteikasta pääaltaan syvää vettä virtaa Suomenlahdelle aika ajoin myös ilman suolapulssin vaikutusta, kuten keväällä ja kesällä 2014.
Pitkään jatkuneen syvän veden hapettomuuden takia Itämeren pääaltaan fosfaattifosforin varasto on suuri. Pintakerroksessa pääaltaan pitoisuudet ovat suunnilleen talven 2014 tasolla. Kuitenkin Ruotsin rannikolla Gotlannin saaren länsipuolella Tukholman korkeudelta Öölannin saaren eteläkärjen luo fosfaattifosforin pitoisuus on edellistalvea korkeampi. Hellekesän sattuessa sinileväkukinnat saattavat olla todella runsaat koko Itämeren pääaltaan alueella.
Syvän veden happipitoisuus talvina 2014 ja 2015
Happiprofiilit 2014 ja 2015
Syvän veden suolaisuus
Suolaisuusprofiilit Itämeren pääaltaalta Perämerelle vuonna 2014 ja 2015
Fosforipitoisuus noussut myös Ahvenanmerellä ja Selkämerellä
Viime talveen verrattuna fosforipitoisuus on noussut koko Ahvenanmeren ja Selkämeren pintakerroksessa sekä myös näiden merialueiden syvänteissä. Selkämeren syvänteiden happipitoisuus on suunnilleen samalla tasolla kuin kahtena edellistalvena. Syvänteiden happitilanteen on 2000-luvulla havaittu heikentyneen.
Arandan talvimatkan tutkimuspisteet
Lisätietoja
Kehittämispäällikkö Juha Flinkman, SYKEn merikeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. 0295 251 115
Suolapulssista:
Johtava tutkija Kai Myrberg, SYKEn merikeskus
etunimi.sukunimiymparisto.fi
Puh. 0295 251 441
Viestintäpäällikkö Sirpa Pellinen
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. 0295 251 502