Kuhmon Pajakkakoski toukokuussa 2015 © Kuva: Jarkko Koskela
Lumien sulaminen ja vesisateet nostivat toukokuussa vedet harvinaisen korkealle monissa Kainuun, Koillismaan ja Etelä-Lapin järvissä ja joissa. Tulvavesi kasteli kymmeniä mökkejä ja piharakennuksia sekä katkoi ja vahingoitti useita teitä. ”Esimerkiksi Suomussalmen Pesiöjärvellä ja Taivalkosken Tyräjärvellä vesi nousi korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin monikymmenvuotisen havaintojakson aikana. Pudasjärvessäkin vedenpinta oli korkeammalla kuin yli 20 vuoteen”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Heidi Sjöblom.
Tornionjoen ja Muonionjoen virtaamat kasvussa, muualla Lapissa tulvahuiput ohitettu
Tornionjoen ja Muonionjoen virtaamat ovat kasvussa vesisateiden ja viimeisten lumien sulannan vuoksi. ”Vedenkorkeus nousee Pellossa ja Torniossa lähipäivinä samalle tasolle kuin toukokuun viimeisellä viikolla. Muonionjoella kesäkuun alun huippu sen sijaan on hieman toukokuista suurempi”, ennustaa hydrologi Miia Smolander Suomen ympäristökeskuksesta. Muualla Lapissa jokien virtaamat ovat saavuttaneet tämän kevään huippunsa ja kääntyneet laskuun.
Toukokuussa korkealle nousseet Itä- ja Keski-Suomen järvet, mm. Kallavesi ja Pielinen, ovat pääosin kääntyneet hitaaseen laskuun. Saimaan vedenkorkeus jatkaa vielä nousua, jota kertyy ennusteen mukaan 5–20 cm kesäkuun aikana. Päijänteen vedenkorkeuden ei ennusteta enää nousevan, mutta järven pinta pysynee ainakin loppukesään saakka selvästi keskimääräistä ylempänä. Näiden järvien lisäksi monet muut Järvi-Suomen, Kainuun ja Koillismaan järvet sekä Keski-Pohjanmaalla Lappajärvi, Lestijärvi ja Pyhäjoen Pyhäjärvi pysyvät kesäkuussa tavallista korkeammalla.
Vesitilanne toukokuussa 2015
Sadanta
Vesistöalueille lasketut aluesadannat vaihtelivat toukokuussa Etelä-, Keski- ja Itä-Suomen pääosin 40–70 mm:stä Iijoen ja Kemijoen valuma-alueiden lähes 100 mm:iin. Paikoitellen Lapissa ja Koillismaalla satoi enemmänkin. Sademäärät olivat valtaosassa maata selvästi keskimääräistä suurempia. Pohjois-Suomessa kuukauden sadanta oli laajoilla alueilla yli kaksinkertainen ja Ounasjoen valuma-alueella jopa kolminkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Ounasjoella rikottiin keväällä 1949 alkaneen aluesadannan laskentajakson aiempi toukokuun sade-ennätys.
Lumi
Toukokuun alussa lunta oli Pohjois-Suomessa vielä reilusti, laajoilla alueilla yli 150 mm vesiarvona mitattuna. Kuun viileiden alkupäivien jälkeen sää lämpeni ja lumet sulivat nopeasti. Toukokuun puolivälissä vain Luoteis-Lapissa ja osassa Koillismaata lumen vesiarvo oli yli 20 mm, muualla maa oli pääosin lumetonta. Kuukauden päättyessä lunta oli enää pieniä määriä Pohjois-Lapin tuntureilla. Lumet sulivat valtaosasta Lappia tavallista aikaisemmin.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Maan etelä- ja keskiosissa järvien pinnat pääosin laskivat tai kääntyivät keväthuipun jälkeen laskuun toukokuussa. Etelässä vedenpinnat olivat lähellä ajankohdan keskimääräisiä korkeuksia, kun taas Järvi-Suomessa monen järven pinta oli selvästi tavallista korkeammalla. Suurista järvistä Saimaassa, Pielisessä ja Päijänteessä vesi oli toukokuun lopussa noin 40 cm keskiarvon yläpuolella. Myös Lappajärven, Evijärven ja Lestijärven pinnat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla olivat korkealla.
Pohjois-Suomessa lumien sulaminen ja samanaikaiset vesisateet saivat vedet nousemaan toukokuussa tulvakorkeuksiin. Erityisesti Kainuussa, Koillismaalla ja Etelä-Lapissa vedenkorkeudet ja virtaamat olivat monin paikoin poikkeuksellisen suuria. Muutamalla havaintopaikalla vesi nousi havaintojakson uuteen ennätykseen, ja monessa muussakin paikassa käytiin lähellä ennätyslukemaa. Kuun lopussa vedenpinnat olivat lähteneet jo laskuun mutta olivat monin paikoin edelleen keskimääräistä ylempänä.
Päävesistöjen keskivirtaamat olivat erityisesti Oulu-, Ii- ja Kemijoessa selvästi tavanomaista suurempia. Etelämpänä virtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin.
Pohjaveden korkeus
Suuressa osassa maata pohjaveden pinnat ovat 10–30 cm yli ajanjakson keskiarvon. Poikkeuksena ovat länsirannikko ja paikoitellen maan kaakkoisosa, joissa pinnat ovat 0–15 cm alle keskiarvojen. Länsirannikolla pohjaveden pinnat ovat lähteneet jo laskuun hieman keskimääräistä aikaisemmin. Maan pohjoisosissa kevätsulanta nosti pohjaveden pinnat 10–60 cm keskiarvoja korkeammalle ja paikoitellen jopa lähes ennätyksellisiin lukemiin ajankohtaan nähden.
Routa
Routaa esiintyy enää maan pohjoisosissa 0–30 cm, joka on hieman keskimääräistä vähemmän.
Jäätilanne
Jäät lähtivät eteläisen Suomen järvistä jo huhtikuun alkupuoliskolla. Näsijärvellä, Päijänteellä ja Lahden Vesijärvellä jäänlähtöpäivä oli sama kuin edelliskeväänä ja nämä kaksi jäänlähtöä ovat koko pitkän havaintosarjan aikaisimmat. Toukokuun ensimmäisellä viikolla jäät lähtivät Pohjois-Karjalan järvistä, kuun puolivälissä aaltoilivat vapaina jo lähes kaikki Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan järvet. Lapista jäät sulivat monin paikoin ajankohdalle tyypilliseen aikaan. Toukokuun lopussa jäätä pystyttiin mittaamaan enää Kilpisjärvellä, jossa sitä oli vielä 69 cm. Kilpisjärven keskimääräinen jäänlähtöaika on juhannuksen aikoihin.
Pintaveden lämpötila
Järvivedet lämpenivät toukokuussa tasaisen hidasta vauhtia ajankohdalle tyypillisissä lukemissa. Järvien pintaveden lämpötilat olivat toukokuun lopussa koko maassa lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Etelä- ja Keski-Suomessa sekä entisen Oulun läänin alueella veden pintalämpötila oli 10–15 astetta. Lapissa vedet olivat alle 10-asteisia.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Pohjavesi ja routa:
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Miia Smolander, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 652, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.