Yritysvastuuverkosto FIBSin mukaan suomalaiset yritykset ovat panostaneet luonnon monimuotoisuuden suojeluun huomattavasti vähemmän kuin muuhun ympäristönsuojeluun. Tämä on ihmeellistä maassa, missä lähes jokainen kansalainen tunnustautuu luonnon ystäväksi.
Päivän sana on biotalous. Yritysvastuuverkoston toiminnanjohtaja on kuitenkin muistuttanut osuvasti, että biotaloushehkutus ei ole uskottavaa, ellei yrityksissä ymmärretä liiketoiminnan riippuvuutta luonnosta ja sen hyvinvoinnista.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vakava ilmiö. Se on ilmastonmuutoksen rinnalla maailman suurimpia ympäristöongelmia.
Onko yritysten varovaisuuden taustalla ollut pelko siitä, että niitä voidaan syyttää viherpesusta? Vai onko luonnonsuojelu haluttu ulkoistaa lakeja valmistelevalle hallinnolle tai jättää poliittisen päätöksenteon varaan?
Onneksi löytyy pelottomia ja tulevaisuuteen katsovia edelläkävijöitä. Niiden ansiosta juuri nyt ilmassa on lupauksia muutoksesta. Ja vielä ajan hengen mukaisesti vapaaehtoispohjalta.
FIBS on äskettäin laajentanut yritysten yhteiskuntavastuullisuuden kehittämistä luonnon monimuotoisuuteen. Yrityksille on järjestetty alan koulutusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. SYKE on ollut aktiivisesti mukana tässä työssä.
Yhteistyön tuloksena yrityksille on koottu laaja koulutuspaketti. Koulutukseen osallistuminen on ollut paitsi vapaaehtoista, myös ilmaista.
Koulutuksissa on tarkasteltu yrityskohtaisesti, millaisia vaikutuksia osallistuvien yritysten toiminnalla on luontoon ja ekosysteemipalveluihin. On tunnistettu riskejä ja etsitty kustannustehokkaita ratkaisuja ongelmien parantamiseen tai lieventämiseen. On myös hälvennetty viherpesupelkoja ja suunniteltu yritysten viestintää. On jopa tunnistettu ituja uudenlaiseen liiketoimintaan.
Ensimmäiset koulutukseen osallistuneet yritykset ovat olleet Fazer, Finngrid, Fortum, Lemminkäinen Infra, NCC Roads, Nokian Renkaat, Rudus, Teollisuuden Voima ja YIT. Uusia yrittäjiä on ilmoittautunut juuri käynnistyneelle toiselle koulutuskierrokselle. Mukana ovat Anglo American, Destia, Finnair, Kesko, Lassila & Tikanoja, Rakennusteollisuus ry, Sinebrychoff, Skanska, SRV ja Stora Enso.
Tällainen pitkään hallinnossa työskennellyt asiantuntija on nähnyt uudenlaisessa toimintatavassa suurta löytämisen riemua ja tekemisen intoa. Koulutuksessa mukana olleet yritykset ovat myös antaneet kokemuksistaan myönteistä palautetta. Yhdessä oppiminen on ollut tehokasta. Yksi onnistumisen avaimista on ollut se, että yritysten johto on sitoutunut valmennuksen tavoitteisiin.
Myös alan tutkimus on saanut yritysyhteistyöstä uusia mahdollisuuksia. Tästä on hyvä esimerkki kivi- ja maa-ainesyritys Ruduksen ja SYKEn kanssa toteutettu Ekosysteemihotelli-kokeilu. Siinä tutkitaan, voisivatko soranottopaikat tarjota väliaikaisia suojapaikkoja uhanalaisille lajeille, joita uhkaa tienrakennus.
Luonnonsuojelu kuuluu vastuulliseen liiketoimintaan. Se voi olla parhaimmillaan jopa kannattavaa bisnestä. Ei ihan helppo tavoite, mutta ekologisesti kestävillä ratkaisuilla on varmasti kysyntää. Myös maailmalla.
Yritystoiminnan riskien tunnistaminen on tärkeää. Riskien ennakoinnilla voidaan esimerkiksi välttää vastuuttomuudesta aiheutuvia kustannuksia. Tästä on kokemusta muun muassa metsäteollisuudella. Alan yritykset ”löysivät” luonnon jo 1990-luvulla ja tekivät monia luonnon ja bisneksen kannalta hyviä muutoksia toiminnassaan.
Nyt on uusien edelläkävijöiden vuoro. Toivottavasti myös asiakkaat löytävät nämä yhteiskuntavastuulliset yritykset. Siitä hyötyisivät kaikki, mutta erityisesti ainutlaatuinen luontomme.
Olen kehittämispäällikkö Jukka-Pekka Jäppinen SYKEn luontoympäristökeskuksesta ja elän toivossa, että saamme vielä tänä kesänä lämpöä tänne Pohjolan perukoille.
Puh. 0400 394 932
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.