SYKEn merikeskus jatkaa meduusahavaintojen keruuta Järvi-meriwikissä

Tiedote 9.9.2015 klo 8.34

Kuva: Timo Pulli

Korvameduusoja. Kuva Timo Pulli.

SYKEn merikeskus kerää nyt kuudentena peräkkäisenä vuonna yleisön havaintoja meduusojen esiintymistä Itämeressä avomerellä ja rannikoilla. Meduusahavainnot voi ilmoittaa Havaintolähetillä Järvi-meriwikissä, ­­­joka välittää tiedot tutkijoille. Näin vesilläliikkujat voivat auttaa meduusojen runsauden vuosittaisessa arvioinnissa ja massaesiintymisiin liittyvien ympäristötekijöiden selvityksessä.

Loppukesällä ja syksyllä korvameduusoja voi olla Itämeressä niin paljon, että ne sotkevat kalaverkkoja ja tukkivat voimaloiden vedenottoputkia. Tarvittaessa SYKEn tutkijat välittävät voimaloille tietoa meduusaesiintymistä.

”Meduusojen määrä vaihtelee paljon vuosien välillä. Vuonna 2013 havaintoja tehtiin vain parikymmentä, mutta 2014 havaintoilmoituksia saatiin pari sataa kesä-lokakuun aikana. Kolmena niitä edeltäneenä seurantavuonna  korvameduusoja on havaittu ja ilmoitettu vielä runsaammin. Meduusojen määrien vaihtelun syitä ei tiedetä tarkkaan. Siihen varmasti vaikuttavat tuulet ja virtaukset, jotka tuovat meduusoja keskiseltä Itämereltä lähemmäs Suomen rannikkoa”, kertoo erikoistutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Eniten havaintoja on viime vuosina tullut Saaristomereltä ja Suomenlahdelta ja jonkin verran myös Ahvenanmereltä ja Selkämereltä.

Meduusojen määrä kasvussa maailman merillä

Meduusojen on viime vuosikymmeninä havaittu runsastuneen joillakin maailman merialueilla. Niiden uskotaan hyötyvän merten lämpenemisestä ja rehevöitymisestä. Lisäksi meduusojen ravinnosta kilpailevat kalat ovat paikoin vähentyneet ylikalastuksen myötä. Meduusojen runsauksista ei ole olemassa luotettavia pitkiä aikasarjoja, koska ne säilyvät näytteissä huonosti.

Itämeren seurantaohjelmien puitteissa ei myöskään saada tietoa meduusojen runsaudesta ja vuosien välisestä vaihtelusta. Sen vuoksi yleisön havainnot ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Meduusat (tieteelliseltä nimeltään Cnidaria) kuuluvat hyytelöplanktoniin, joka on osa ulapan eläinplanktonyhteisöä. Pohjoisella Itämerellä esiintyy korvameduusaa (Aurelia aurita). Lisäksi harvakseltaan vesillämme tavataan myös suolaisessa vedessä viihtyvää hiusmeduusaa (Cyanea capillata).

Korvameduusat ovat malliltaan litteitä ja pyöreitä, kooltaan 1-20 cm. Ne ovat usein hiukan vaalean punertavia ja niiden selässä näkyy selvästi 4 vaaleanpunaista hevosenkengän muotoista sukurauhasta. Suomen vesillä korvameduusaa ei voi sekoittaa mihinkään muuhun lajiin.

Korvameduusat käyttävät ravinnokseen muun muassa eläinplanktonia. Meduusa lamaannuttaa saaliinsa pyyntilonkeroiden polttiaissoluilla. Ihmiselle ne eivät kuitenkaan ole vaarallisia, sillä polttiaissolujen teho on heikko eivätkä ne ärsytä ihmisen ihoa.

Meduusahavainnosta voi ilmoittaa Havaintolähetillä Järvi-meriwikiin:

Järvi-meriwikin kartalla voit seurata meduusahavaintojen kertymistä

Lisätietoja:

Erikoistutkija Maiju Lehtiniemi, SYKEn merikeskus
Puh. 0295 251 356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintäasiantuntija Aira Saloniemi, SYKEn viestintä
Puh. 0400 148875, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kuva median käyttöön:

Meduusatietoa Järvi-meriwikin Itämeri-sanakirjassa:


Kohderyhmä: