Riina Antikainen: Islanti nousi jo vihreän talouden avulla

RSS
5.11.2015 Riina Antikainen
Riina Antikainen 172px
Olen erikoistutkija Riina Antikainen ja koordinoin SYKEn kestäviin talousjärjestelmiin liittyvää tutkimusta. Vapaa-ajastani nautin kuntosalilla, joogassa ja keittiössä uusia reseptejä testaillen. Puh. 0295 251 146
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vihreä talous tuottaa monia hyötyjä. Termillä viitataan vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaan, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaan taloudelliseen kasvuun, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Suomen ympäristökeskus järjesti kesällä muiden eurooppalaisten ympäristökeskusten kanssa Brysselissä konferenssin, jossa keskusteltiin vihreän talouden mahdollisuuksista tuottaa Euroopalle uutta työtä, kasvua ja innovaatioita. Alustajina olivat muun muassa pääekonomisti Marianne Fay Maailmanpankista ja luonnonvarakysymyksiin erikoistunut taloustieteen tohtori Paul Ekins University College Londonista.

Yhteenvetona todettiin, että Eurooppa on vaarassa jäädä vihreän talouden kehityksessä jälkeen. Onneksi kuultiin myös myönteisestä kehityksestä. Siitä kertoivat Saksan ja Islannin esimerkit.

Saksan energiavallankumous, Energiewende, on luonut uusiutuvalle energialle kovan kysynnän. Sen myötä aurinkoenergian hinta laski ja teknologia saatiin myös kehittyvien maiden markkinoille.

Islannin ympäristöviraston pääjohtajan Kristín L. Árnadóttirin mukaan maan nosti taloudellisesta kriisistä yhteinen poliittinen tahtotila. Vuonna 2011 Islannin parlamentti sitoutui vihreän talouden vahvistamiseen, koska sen nähtiin tuovan sekä uusia työpaikkoja että ympäristöhyötyjä. Islanti nousikin talouskriisistä ennennäkemättömän nopeasti.

Nämä esimerkit vahvistavat sen, että vihreään talouteen siirtymisen haasteet eivät viime kädessä ole teknisiä eivätkä rahoituksellisia, vaan poliittisia.

Suomella on kaikki mahdollisuudet päästä vihreän kasvun kärkeen. Vaikka julkisessa keskustelussa on viime aikoina korostunut kriisitunnelma, on ilmassa paljon hyvää pöhinää. Kun se kanavoidaan kohti vihreää taloutta, saadaan muutoksia aikaan.

Suomen hallitus panostaa kärkihankkeissaan erityisesti biotalouteen ja puhtaisiin ratkaisuihin. Niitä edistetään kiertotaloudella ja energia-alan kokeiluilla. Kokeiluissa kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia verkostoja ja alustoja. Esimerkiksi kuntien HINKU-verkostossa on jo tehty konkreettisia tekoja ja vähennetty kuudessa vuodessa kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin lähes 20 prosenttia. Samanaikaisesti on pystytty vähentämään myös työttömyyttä.

Suomella on käsissään kaikki vihreän talouden kortit, joilla voimme menestyä. Ei hukata niitä!

Tämä kolumni on julkaistu .

Erikoistutkija Riina Antikainen
 

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Kommentit (2 kommenttia)
Ben Olof
9.11.2015
klo 10.15
"Saksan energiavallankumous, Energiewende, on luonut uusiutuvalle energialle kovan kysynnän. Sen myötä aurinkoenergian hinta laski ja teknologia saatiin myös kehittyvien maiden markkinoille." Ei se ihan noin mennyt. Saksassa tehtiin poliittinen päätös
ydinvoimaloiden sulkemisesta ja massiivisten tukiaisten maksamisesta etenkin tuuli- ja aurinkovoimalle. Tukia maksetaan vuosittain yli 20 miljardia euroa. Saksan hiilidioksidipäästöt nousivat Energiewende-päätöksen jälkeen ja ne ovat henkeä kohti laskettuna
edelleen korkeammalla kuin ympäristöpiirien kestopahikseksi nostamalla Puolalla. Saksa tuottaa yli 40% energiastaan hiilellä ja huomattavan osan siitä erityisen saastuttavalla ruskohiilellä. Saksan uusiutuvan energian työpaikkojen määrä on laskussa ja koko
maan aurinkoenergiasektori on käytännöllisesti katsoen romahtanut. Faktat huomioon ottaen, miksi ihmeessä meidän pitäisi ottaa mallia Saksasta?
Riina Antikainen
11.11.2015
klo 13.23
Kiitos kommentista. Kyseinen osuus kirjoituksessa perustui erityisesti Marianne Fayn esitykseen kesäkuisessa vihreän talouden konferenssissa. Myös Fay tunnustaa Energiewenden ympärillä käytävän kriittisen keskustelun mm. sen kalleudesta. On kuitenkin ilmeistä,
että sen luoma uusiutuvan energian kysyntä on todella tuonut uusiutuvan energian hintaa alas merkittävästi. Asiasta on kirjoittanut myös mm. Sebastian Strunz Ecological Economics -lehdessä 2014. Hänen mukaansa Energiewende on käynnistänyt järjestelmämuutoksen
fossiilisesta uusiutuvaan energiaan. On myös hyvä huomioida, että fossiilista energiaa tuetaan merkittävästi eri tavoin. Kun Suomessa pyritään kohti suurempaa uusiutuvan energian osuutta, on Saksan mallista syytä ottaa oppia. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan
toteuttaa samalla tavalla.