Vesitilanne lokakuun lopussa 2015: Etelä- ja Keski-Suomessa vähävetistä, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla keskimääräistä enemmän vettä

Lappajärvi lokakuussa 2015. © Kuva: Esko Kuusisto

Järvien vedenpinnat ja jokien virtaamat ovat nyt selvästi ajankohdan keskiarvojen alapuolella Etelä- ja Lounais-Suomesta Keski-Suomeen ulottuvalla alueella, koska lokakuu oli näillä alueilla erityisen vähäsateinen. Myös pohjaveden pinnat ovat monin paikoin alhaalla.

”Esimerkiksi Vantaanjoessa keskivirtaama oli lokakuussa vain neljäsosa tavanomaiseen verrattuna”, toteaa hydrologi Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskuksesta. ”Maan etelä- ja keskiosiin sekä Itä-Lappiin kaivattaisiin vielä sadetta, jotta pohjavesivarastot nousisivat talvea vasten lähemmäs ajankohdan tavanomaisia lukemia”, Koskela jatkaa.

Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kesän ja syksyn sateet näkyvät suurissa järvissä ja joissa. Niissä on vettä ajankohtaan nähden keskimääräistä enemmän.

Järvien pinnat jatkavat laskuaan

Etelä- ja Lounais-Suomesta Keski-Suomeen ulottuvalla alueella järvien vedenkorkeudet ovat kuivan syksyn jäljiltä tavallista matalammalla. "Vähäsateisena alkava marraskuu saa järvien pinnat laskemaan Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla paikoin jopa 2002–2003 kuivuutta alhaisemmalle tasolle", kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta. Lounais-Suomessa vesitilanne pysyy kuivana ainakin vuodenvaihteeseen, mahdollisesti kevääseen saakka.

Vesitilanne lokakuussa 2015

Sadanta

Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä osassa Keski-Suomea satoi lokakuussa erittäin vähän. Sadesummat olivat yleisesti alle 20 mm, kun tavallisesti lokakuussa näillä alueilla sataa noin 60 mm. Myös Lapissa Inarijärven seudulla satoi yhtä vähän. Muuten sadesummat olivat Suomessa lähempänä tavanomaisia lukemia, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuitenkin keskimääräistä pienempiä. Eniten lokakuussa satoi Kainuussa ja Koillismaalla, missä kuukauden sadesumma oli noin 60 mm. Pohjoisessa osa sateesta tuli jo lumena.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Lokakuun poutaiset säät näkyivät järvissä ja joissa lähes koko kuukauden jatkuneena vedenpintojen laskuna. Paikoitellen kuukauden loppupuolen sateet saivat järvien pinnat nousemaan vähän muutamana päivänä. Myös jokien virtaamissa havaittiin samaan aikaan hetkellinen nousu, mutta tulvakorkeuksiin vesi ei noussut. Lokakuun lopussa järvien pinnat olivat maan etelä- ja keskiosissa Saimaata lukuun ottamatta yleisesti ajankohdan keskiarvojen alapuolella. Alimpana vedet olivat Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa vesi oli monessa järvessä vielä korkealla aiempien kuukausien sateiden seurauksena. Lapissa vedenkorkeudet olivat pääosin ajankohdalle tyypillisiä.

Lokakuun keskivirtaamat olivat Etelä- ja Lounais-Suomen joissa selvästi tavanomaista pienempiä. Sen sijaan esimerkiksi Kemijoessa ja Oulujoessa virtaamat olivat ajankohdan keskiarvoja suurempia.

• Järvien ja jokien vesitilanne lokakuussa 2015 (gif, 33 kt)

Pohjaveden korkeus

Vähäisten sateiden vuoksi maan etelä- ja keskiosissa pohjavesien pinnat eivät lokakuussa nousseet ajankohdalle tyypilliseen tapaan, minkä seurauksena pohjaveden pinnat ovat näillä alueilla yleisesti 5–40 cm alle ajankohdan keskiarvojen. Maan pohjoisosissa, Itä-Lappia lukuun ottamatta, pinnat ovat 10–50 cm yli keskiarvojen.

• Pienten pohjavesimuodostumien vesitilanne lokakuussa 2015 (gif, 24 kt)

Pintaveden lämpötila

Kuukauden alussa järvien pintavedet olivat koko maassa pari astetta ajankohdan keskiarvoja lämpimämmät. Heti lokakuun alussa alkoi jyrkkä alamäki; Etelä- ja Keski-Suomessa vedet viilenivät puolessatoista viikossa 11–13 asteesta 5–7 asteeseen. Pohjoisessa lasku oli lähes yhtä jyrkkä. Laskun seurauksena oltiinkin nopeasti 2–3 astetta keskiarvojen alapuolella. Kuukauden jälkipuoliskolla lasku pysähtyi, joillakin järvillä vedet jopa lämpenivät. Kuukauden päättyessä lukemat olivat Etelä- ja Keski-Suomessa viiden asteen molemmin puolin, Pohjois-Suomessa 1–4 astetta.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

• www.ymparisto.fi/vesitilanne

SYKEn hydrologit Twitterissä

• http://www.twitter.com/pinnanalta

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 330, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi:

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.