28.1.2016 Iina Koskinen, Future Earth Suomi
Seminaarisali oli ääriään myöten täynnä kun yli 100 kiertotalouden bisnesmahdollisuuksista kiinnostunutta kuulijaa saapui Teknologiateollisuuden järjestämään Kiertotaloudesta bisnestä -päivään 27.1.2016. Valtaosa yleisöstä oli yritysten ja elinkeinoelämän edustajia, mutta myös eri ministeriöistä oli kattava edustus, SITRAa, TEKESiä, MOTIVAa, SYKEä ja niin edelleen unohtamatta. Vesiviisas järjesti työpajan yrityksille seminaarin yhteydessä. Työpajassa keskusteltiin kahdenkymmenen hengen voimin siitä, miten vesiteknologioista voidaan kehittää uutta bisnestä niin koti- kuin vientimarkkinoilla.
Tukea vesiosaamisen vientiin
Työpaja alkoi alustuksilla, jossa hahmoteltiin veden ja kiertotalouden kytköksiä Suomessa ja kansainvälisesti sekä käytiin läpi vesiviisaaseen kiertotalouteen liittyviä bisnesmahdollisuuksia ja edistämishankkeita.
Vesiviisaan vetäjä Jani Salminen muistutti osallistujia, että Suomessa tuotetaan noin miljoona kuutiota puhdasta talousvettä ja yli neljä miljoonaa kuutiota käytettyä vettä (jäte- ja lauhdevettä) päivittäin. Teollisuus käyttää vettä monista lähteistä (meret, järvet, jokivedet ja tekoaltaat) ja eri tarkoituksiin. Veden käyttö on jatkuvasti tehostunut monilla toimialoilla, esimerkiksi elintarviketeollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Veden käyttöön liittyy kuitenkin yhä edelleen haasteita. Esimerkiksi puhtaan veden helppo saatavuus ja halpuus sekä jätevesien hinnoittelu eivät motivoi yrityksiä veden säästämiseen ja jätevesien puhdistamiseen syntypaikalla.
Vesiylitarkastaja Ville Keskisarja maa- ja metsätalousministeriöstä esitteli osallistujille hallituksen Sininen biotalous -kärkihanketta, jonka tavoitteena on luoda kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä. Suomella on kansainvälisesti hyvä maine metsä- ja makean veden biotalouden osaajana. Samalla Suomella on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia luonnonvarojen älykkäässä käytössä. Bisnesmahdollisuuksia liittyy esimerkiksi vesibiomassojen – mm. levän ja kalojen – arvoketjuihin.
Kärkihankkeeseen sisältyy vesiosaamisen vientiohjelma, jonka tavoitteena on edistää Suomen vesiluonnonvaroihin ja vesiosaamiseen perustuvaa kansainvälistä liiketoimintaa. Perinteisen teknologiaviennin sijaan ohjelman lähtökohtana ovat usean alan osaamista yhdistävät ratkaisut. Vientiohjelmassa panostetaan myös julkisen sektorin, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä yritysten yhteistyöhön. Vientiohjelmassa on mukana myös vesialan yhteistyö- ja vientiverkosto Suomen vesifoorumi, jonka toimitusjohtaja Markus Tuukkanen esitteli työpajassa foorumin toimintaa ja sen mahdollisuuksia yrityksille.
Vientiin tarvitaan hyvä konsepti ja välittäjäorganisaatio
Alustusten jälkeen osallistujat jakautuivat pienryhmiin. Pienryhmissä pohdittiin, mitkä ovat suomalaisen vesiteknologisen osaamisen vahvuudet ja heikkoudet sekä millaisia kannustimia ja yhteistyötä tarvitaan, jotta suomalaista vesiosaamista voidaan viedä maailmalle.
© Kuva: Iina Koskinen
Keskusteluissa tuli esiin, että suomalaisen vesiteknologian tuottama puhdas juomavesi on suomalaisen vesiosaamisen valtti. Veden puhtautta pidetään kuitenkin usein itsestäänselvyytenä. Suomalaisista yrityksistä löytyy huipputeknologiaa ja osaamista vesiasioissa, mutta kenttä on hajanainen ja yritykset toimivat erillään. Vesihuollon osaamista on esimerkiksi kunnissa, joiden saaminen mukaan kansainvälisiin vientihankkeisiin on kuitenkin haaste. Kunnissa keskitytään vesihuollon perustehtäviin ja nähdään lainsäädännön rajoittavan osallistumismahdollisuuksia.
Osallistujat painottivat, että vientiin tarvitaan hyvä yhteistyöverkosto ja konsepti, joka yhdistää nyt hajanaisen toiminnan ja osaamisen kattavaksi kokonaisuudeksi. Tärkeää on myös tunnistaa, millaisia konsepteja tai ratkaisuja asiakkaat haluavat ostaa. Osallistujat pohtivat myös, onko vesiteknologia liian kapea omana konseptinaan ja kannattaako vesiteknologioiden vienti kytkeä laajemmin cleantech-sektoriin tai muilla aloilla toimiviin kansainvälisiin yrityksiin. Liidiyrityksiä, joiden kanssa pienemmät yritykset voisivat saada tuotteitaan vientiin, voisivat olla vaikkapa jo kansainvälisesti toimivat rakennusalan tai metsäteollisuuden yritykset. Suomen vesifoorumi toimii tälläkin hetkellä aktiivisesti yritysten välisen yhteistyön, konseptien ja vientimahdollisuuksien rakentamiseksi ja vesivientiä edistää myös Finpro.
Keskustelun aikana painotettiin myös ulkomaisen yrityskumppanien osaamisen nivomista osaksi edellä mainittuja konsepteja ja kokonaisuuksia. Vientiä edistäisi myös suomalaisen vesiosaamisen referenssialue, joka esittelisi teknologioita ja prosesseja sekä yhteistyön muotoja käytännössä.
Työpajan keskustelu oli vilkasta ja innostavaa. Vesiviisas -hanke sai työpajasta arvokkaita käytännön näkökulmia vesiviisaiden ratkaisujen edistämiseen bisneksen keinoin.