Hyydettä ja pohjajäätä. © Kuva: Esko Kuusisto
Tammikuun sää vaihteli hyytävistä pakkasista leutoon loskakeliin. Kuukauden alkupuolella kireät pakkaset yhdistettynä suhteellisen suuriin virtaamiin aiheuttivat hyydetilanteita useilla jokiosuuksilla ympäri Suomea. Hyydetulvavahinkoja torjuttiin monin paikoin kaivinkonein ja räjäytyksin. Loppukuun leuto sää nosti vedenkorkeuksia ja virtaamia etelä- ja lounaisrannikolla.
Kovien pakkasten myötä jäät paksunivat vauhdilla ja routa pääsi pureutumaan maan etelä- ja keskiosassa suhteellisen syvälle ennen loppukuun lauhtumista.
”Lauhtuneen sään ja kasvaneiden virtaamien myötä jokijäät ovat heikentyneet tai sulaneet osin tai kokonaan etelä- ja lounaisrannikon vesistöissä. Myös järvijäät ovat alkaneet ohentua näillä alueilla”, varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Jokijäät voivat olla heikkoja jopa Pohjois-Pohjanmaata myöten, sillä virtapaikkoja on jäätynyt vasta tammikuun puolivälin tienoilla.
Etelässä ja lounaassa virtaamat koholla
Vesisateet ja sulanta kasvattivat virtaamia Etelä- ja Lounais-Suomen joissa. "Helmikuun alussa virtaamat laskevat sateiden loputtua ja sään viiletessä, mutta uusi sadejakso ensimmäisenä viikonloppuna saattaa kääntää etelän joet uuteen nousuun", ennustaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta. "Muualla maassa tilanne pysynee talvisempana", Myllyniemi arvioi.
Järvi-Suomessa järvien vedenpinnat ovat selvästi keskimääräistä korkeammalla. Suuremmissa järvissä ero keskimääräiseen kasvaa helmikuun aikana. Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan nousevan yli Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisen normaalivyöhykkeen ylärajan. Vedenkorkeuden nousua vähennetään lisäjuoksutuksin siten, että vedenkorkeus noussee normaalivyöhykkeen ylärajalle helmikuun lopussa.
Myös Oulujoen vesistöalueen järvet pysyvät helmikuussa selvästi ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Oulujärvi nousi lähelle säännöstelyn ylärajaa tammikuun alussa, koska Oulujärven juoksutuksia pienennettiin hyydetulvien ehkäisemiseksi. Nyt juoksutukset ovat palautuneet normaaleiksi, ja järven vedenkorkeus on laskussa.
Vesitilanne tammikuussa 2016
Sadanta
Tammikuu oli sateiltaan vaihteleva. Kuukauden alkupuolen pakkasjaksolla satoi niukasti koko maassa. Kuukauden puolivälissä sekä loppupuolella sään lauhduttua sateita kertyi maan etelä- ja keskiosassa paikoin runsaasti sekä lumena että vetenä. Maan pohjoisosassa sekä Pohjanmaan rannikolla satoi tammikuussa 20–40 mm eli pääosin keskimääräistä niukemmin. Maan etelä- ja keskiosassa sadetta kertyi 30–60 mm. Maan itä- ja keskiosassa satoi tavanomaista runsaammin.
Lumi
Vuoden alkaessa puolet Suomesta oli kokonaan tai lähes lumetonta. Ennen tammikuun puoliväliä maan etelä- ja keskiosiinkin satoi lunta ja lumen vesiarvo kasvoi nopeasti 10–25 mm:iin. Tästä lumen vesiarvo jatkoi hitaampaa kasvua, kunnes kuukauden viimeisen viikon suojasäät ja vesisateet alkoivat sulattaa lunta Etelä- ja Länsi-Suomessa. Keski- ja Itä-Suomessa nämäkin sateet tulivat lumena ja lumen vesiarvon kasvu jatkui. Pohjois-Suomessa lumimäärä kasvoi melko tasaisesti koko tammikuun ajan. Runsaimmat lumisateet osuivat yleisimmin kuukauden lopulle. Tammikuun päättyessä lumen vesiarvo oli Etelä- ja Länsi-Suomessa 10–40 mm, Itä-Suomessa pääosin 30–60 mm. Kainuusta Perämeren pohjukkaan ulottuvalla vyöhykkeellä lunta oli vesiarvona mitattuna enimmäkseen 50–90 mm, Koillismaalla ja Lapissa 90–130 mm.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Talviset säät saivat järvien pinnat laskemaan tammikuussa koko maassa. Saimaan pinta kuitenkin jatkoi viime vuoden lopulla alkanutta nousuaan. Monessa järvessä vedenpinta laski tammikuun aikana lähelle ajankohdan keskiarvoa, mutta paikoitellen järvien pinnat ovat edelleen selvästi tavallista korkeammalla.
Joissa kovat pakkaset ja ajankohtaan nähden suuret virtaamat saivat aikaan vedenpintoja korkealle nostaneita hyydepatoja eri puolilla maata. Tulvavahinkoja torjuttiin monessa kohteessa kaivinkoneella ja räjäyttämällä. Hyydetilanne helpotti säiden lauhtuessa kuun lopussa, mutta tämän jälkeen vesisateet ja lumen sulaminen nostivat vuorostaan jokien pintoja ja virtaamia Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla. Keskivirtaamat vaihtelivat tammikuussa päävesistöissä ajankohdan keskimääräisten arvojen molemmin puolin.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata 5–50 cm keskiarvojen yläpuolella, poikkeuksena maan eteläosa, jossa pinnat ovat hieman keskiarvoja alempana. Maan keskiosissa pohjavedet ovat 10–70 cm keskiarvojen yläpuolella ja pohjoisessa 10–50 cm keskimääräistä ylempänä.
Routa
Maan eteläosissa ja rannikoilla routaa on 10–40 cm, joka on 5–20 cm ajankohdan keskiarvoja enemmän. Maan keski- ja itäosissa routaa on 15–30 cm eli 10–30 cm keskimääräistä enemmän. Maan pohjoisosissa routaa esiintyy 50–120 cm, joka on muusta maasta poiketen 10–70 cm keskiarvoja vähemmän.
Jäänpaksuus
Suurin osa järvistä oli vuoden alkaessa jäiden peitossa, mutta maan eteläosan suurten järvien selkiä oli vielä osin sulana. Tammikuun alun pakkaset jäädyttivät myös selkävedet ja vahvistivat jäänpaksuuksia vauhdilla aina tammikuun 20. päivän tienoille asti. Pitkästä pakkasjaksosta ja vähäisestä lumipeitteestä johtuen jää on enimmäkseen teräsjäätä. Tammikuun lopulla sää lauhtui ja jäänpaksuudet pysyivät viimeisen viikon miltei ennallaan koko maassa. Tammikuun lopussa jään kokonaispaksuudet olivat Etelä-Suomessa 20–30 cm, maan keskivaiheilla 30–45 cm ja Pohjois-Suomessa pääosin 35–65 cm. Jäänpaksuudet vaihtelevat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Hydrogeologi MIrjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 439 , etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.