Ilmastonmuutos on lounaistanut Suomen yöperhoslajikoostumuksen

Tiedote 15.4.2016 klo 9.48
Keltasiilikäs
Pohjoismaissa keltasiilikästä tavataan vakituisesti vain Suomessa, ja se on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Kuva Petri Ahlroth.

Suomen yöperhosyhteisöissä on todettu vuosina 1993–2012 useita merkittäviä muutoksia. Yöperhosten vuosittain havaittava lajimäärä on kasvanut, ja muutos on ollut nopein maan eteläosissa. Useat eteläistä alkuperää olevat yöperhoslajit ovat runsastuneet voimakkaasti, samalla kuin pohjoiset lajit ovat vähentyneet. Lajien runsaussuhteissa tapahtuneiden muutosten myötä Suomen yöperhosyhteisöjen lajikoostumus on lounaistunut. Yöperhosten monisukupolvisuus eli useamman kuin yhden sukupolven esiintyminen kesässä on yleistynyt Suomessa.

Useat eteläistä alkuperää olevat yöperhoslajit ovat runsastuneet voimakkaasti, samalla kuin pohjoiset lajit ovat vähentyneet. Eteläisten lajien kannat ovat runsastuneet monilla lajeilla monikymmenkertaisesti ja suurimmillaan jopa 500-kertaisesti 20 vuodessa. Pohjoisten lajien kannat ovat pienentyneet, usealla lajilla noin 90 prosenttia.

”Lajien runsaussuhteissa tapahtuneiden muutosten myötä Suomen yöperhosyhteisöjen lajikoostumus on lounaistunut.”, toteaa suunnittelija Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta. Kaikkien yöperhoslajien yhteenlaskettu kokonaisrunsaus on seurantajakson aikana vaihdellut jaksottaisesti. Runsaimman esiintymisen vaiheet ovat kymmenen vuoden välein vuosina 1995–1996 ja 2005–2006.

Todennäköisin selitys useimmille havaituille muutoksille Suomen yöperhosyhteisöissä on Pohjois-Euroopan alueella jo tapahtunut ilmaston lämpeneminen. Korkeasta maaperän typpipitoisuudesta hyötyvillä kasvilajeilla toukkana elävät yöperhoset ovat todennäköisesti hyötyneet typpilaskeumasta. Lisäksi happaman laskeuman pieneneminen on voinut vaikuttaa myönteisesti jäkälillä toukkana elävien yöperhosten kantoihin.”, kertoo erikoistutkija Juha Pöyry Suomen ympäristökeskuksesta.

Yöperhoseuranta mahdollistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksien tutkimisen

Yhteenvetoraportissa esitellään Suomen valtakunnallisen yöperhosseurannan (Nocturna) 20 vuoden seurantakauden 1993–2012 keskeiset tulokset. Seuranta käynnistettiin vuonna 1993 eliöryhmän kattavana luonnon monimuotoisuuden yleisseurantana, mutta havaintoverkoston supistumisen myötä seuranta on ensimmäisen 10 vuoden jälkeen keskittynyt metsäympäristöissä tapahtuneisiin lajiston muutoksiin.

Yöperhospyydyksen koeta
Yöperhosia havainnoidaan käyttäen Jalas-mallisia valopyydyksiä, jotka koetaan viikon välein.Kuva Silvo Leinonen

Laajimmillaan seurannassa oli mukana 152 pyydystä vuonna 1996, ja 2010-luvulla havaintokohteiden määrä on vaihdellut välillä 42–45. Pyydysten ylläpidosta ovat pääosin vastanneet alueelliset ELY-keskukset, ja aineiston määrittämisestä ja tallennuksesta vapaaehtoiset perhosharrastajat. Seurantaa ovat koordinoineet Kainuun ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Seurannan tuottamaa aineistoa voidaan käyttää monien ympäristössä tapahtuvien laaja-alaisten muutosten, kuten maankäyttö, ilmasto ja ilmansaasteet, vaikutusten tutkimiseksi.

Lisätiedot

Erikoistutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 534,
etunmi.sukunimi@ymparisto.fi

Suunnittelija Reima Leinonen, Kainuun ELY-keskus, puh. 040 529 6896,
etunmi.sukunimi@ely-keskus.fi
 

Yhteenvetoraportti

Reima Leinonen, Juha Pöyry, Guy Söderman ja Liisa Tuominen-Roto. Suomen yöperhosseuranta (Nocturna) 1993-2012. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2016. Sähköinen versio: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161221
 

Yöperhosseuranta

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajien_seuranta/Yoperhosseuranta
 

Yöperhosseurannan Facebook-sivu

http://www.facebook.com/yoperhosseuranta


Kohderyhmä: