Vesitilanne toukokuun lopussa 2016: Järvivedet paikoin ennätyslämpimiä, jäät sulivat Lapin järvistä poikkeuksellisen aikaisin

Tiedote 1.6.2016 klo 10.42
Palojärvenkoski 24.5.2016
Palojärvenkoski 24.5.2016 © Kuva: Jarkko Koskela

Lämmin sää nosti järvivesien lämpötilat ajankohtaan nähden erittäin korkeisiin lukemiin maan etelä- ja keskiosassa toukokuun aikana. Lapissa jäät lähtivät monin paikoin poikkeuksellisen varhain ja muutamin paikoin sivuten aiempaa ennätystä.

Toukokuussa pintaveden keskilämpötila oli kaikilla havaintopaikoilla useita asteita tavanomaista korkeampi. Muutamin paikoin, kuten esimerkiksi Kallavedellä ja Pielavedellä, mitattiin uusia kuukauden keskilämpötilan ennätyksiä. Lämpimän sään seurauksena myös jäät lähtivät Lapin järvistä poikkeuksellisen aikaisin.

”Jopa Kilpisjärvi lainehti toukokuun päättyessä jo osittain jäistä vapaana, vaikka tyypillisesti jäät lähtevät siellä vasta pari-kolme viikkoa myöhemmin” toteaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Jokien kevättulvahuiput ohitettu

Jokien virtaamat ovat koko maassa laskussa. Lähipäivinä ne jatkavat laskuaan tai pysyvät lähellä nykyisiä tasojaan. ”Lapissa Muonion- ja Tenojoen virtaamat ovat kääntyneet laskuun. Niiden virtaamat kasvoivat vielä toukokuun lopulla uuteen tulvahuippuun viimeisten lumien sulaessa, mutta ne jäivät selvästi kuukauden alkupuolen huippuja pienemmiksi”, kertoo hydrologi Miia Smolander Suomen ympäristökeskuksesta.

Järvi-Suomen suuret järvet korkealla

Järvi-Suomessa suurten järvien vedenpinnat ovat korkealla, mutta kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Päijänteen, Keiteleen ja Saimaan vedenkorkeudet ovat selvästi keskimääräistä korkeammalla. Ne laskevat kesäkuun aikana 5–20 cm kohti ajankohdan keskitasoa.

Saimaan juoksutuksissa on siirrytty talven ja kevään lisäjuoksutusten jälkeen normaalijuoksutukseen 30.5. alkaen. Saimaan vedenkorkeus on lisäjuoksutusten vuoksi nyt noin 10 cm alempana kuin normaalijuoksutuksen mukainen korkeus olisi.

Kitkajärven pinta Kainuussa ja Simojärven pinta Etelä-Lapissa ovat keskimääräistä korkeammalla ja laskussa, joka jatkunee kesäkuun ajan.

Pirkanmaan suurista järvistä Längelmäveden, Mallasveden ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat jääneet tavanomaisen tason alapuolelle, koska talvella oli vähän lunta ja alkukevät oli kuiva. Niiden pinnat pysyvät keskimääräistä alempana myös kesäkuun ajan, mikäli ei saada suuria sateita.

Vesitilanne toukokuussa 2016

Sadanta

Voimakkaiden paikallisten sadekuurojen seurauksena toukokuun sademäärät vaihtelivat suuresti pienelläkin alueella. Keskimäärin toukokuussa sataa koko maassa noin 40–50 mm, ja nyt sadesumma vaihteli yleisesti välillä 20–50 mm. Paikallista ja ajallista vaihtelua oli paljon. Esimerkiksi Lounais-Suomessa satoi paikoin jopa 50 mm jo yhden vuorokauden aikana (25. päivänä). Toisaalta esimerkiksi Käsivarren Lapissa toukokuun sadesumma oli alle 20 mm.

Lumi

Toukokuun alkaessa lunta oli Lapissa ja Koillismaalla yleisesti 40–80 mm ja Luoteis-Lapissa reilusti enemmänkin. Lämpimät säät kuitenkin sulattivat lunta nopeasti, ja 10. päivänä sitä oli jäljellä lähinnä Käsivarressa. Kuun lopussa lunta oli enää pieniä määriä joissakin suojaisissa paikoissa Pohjois-Lapin tuntureilla.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Paikalliset runsaat sadekuurot nostivat länsirannikon ja Lounais-Suomen pienissä vesistöissä vedenkorkeuksia ja virtaamia hetkellisesti kuun loppupuolella pienen kevättulvan suuruisiksi. Muuten eteläisessä Suomessa virtaamat laskivat toukokuussa tasaisesti. Lapissa kevättulvan suurimmat virtaamat ja vedenkorkeudet havaittiin toukokuun keskivaiheilla, mutta kuukauden lopussa virtaamat ja järvien pinnat olivat jo sielläkin pääosin laskusuunnassa. Muualla maassa kevättulva taittui huhti-toukokuun vaihteessa ja vedenkorkeudet ja virtaamat olivat joissa ja useimmissa järvissä koko toukokuun ajan laskusuunnassa. Suurimmissa järvissä vedenpintojen nousu taittui toukokuun aikana. Kuukauden lopussa järvien vedenkorkeudet olivat enimmäkseen lähellä ajankohdan keskiarvoja. Saimaassa ja Päijänteessä vesi tosin oli edelleen selvästi korkeammalla kuin kevään lopussa keskimäärin, kun taas pohjoisessa vedet olivat monin paikoin laskeneet ajankohtaan nähden matalalle aikaisen tulvahuipun vuoksi. Päävesistöjen keskivirtaamat vaihtelivat toukokuussa keskimääräisen molemmin puolin.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat ovat maan pohjoisosia lukuun ottamatta kääntyneet laskuun kasvaneen haihdunnan myötä. Maan etelä- ja keskiosissa pinnankorkeudet vaihtelevat 5–10 cm keskimääräisen ala- ja yläpuolella. Rannikoilla pinnat ovat 0–5 cm keskimääräisen alapuolella.  Pohjoisosissa pinnat ovat yhä 30–80 cm keskiarvojen yläpuolella.

Routa

Routa on sulanut lukuun ottamatta maan pohjoisosia, joissa sitä esiintyy paikoitellen 10–30 cm syvyydellä linsseinä.

Jäänpaksuus

Jäät lähtivät maan etelä- ja länsiosasta jo huhtikuussa. Maan itäosasta jäät sulivat vapun jälkeen ja Kainuusta ennen toukokuun 10. päivää. Etelä-Lapista jäät lähtivät toukokuun puolivälin tienoilla ja pohjoisempaa kuukauden loppupuoliskolla. Lapissa jäät lähtivät monin paikoin poikkeuksellisen varhain ja muutamin paikoin sivuten aiempaa ennätystä. Kuukauden päättyessä jopa Kilpisjärvi oli jo osittain jäistä vapaana, vaikka tyypillisesti jäät lähtevät siellä vasta kesäkuun puolivälin jälkeen. Jäiden lähtö oli koko maassa pari viikkoa pitkän ajan keskiarvoa varhaisempi.

Pintaveden lämpötila

Lämmin sää nosti järvien pintaveden lämpötilat ajankohtaan nähden erittäin korkeisiin lukemiin maan etelä- ja keskiosassa muutamaan otteeseen toukokuun aikana. Ensimmäisen kerran vedet lämpenivät selvästi keskiarvoja ylempiin lukemiin toukokuun 6. –10. päivänä ja uudelleen kuukauden 25. –26. päivän tienoilla. Välillä viilentynyt sää ja voimistuneet tuulet sekoittivat lämpimän päällysveden ja viileämmän alusveden, mutta koko kuukauden ajan pysyttiin ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Toukokuun pintaveden keskilämpötila oli kaikilla havaintopaikoilla useita asteita tavanomaista korkeampi. Muutamin paikoin, esimerkiksi Kallavedellä ja Pielavedellä, mitattiin uusia keskilämpötilan ennätyksiä toukokuulle. Päiväkohtaisia ennätyksiä rikottiin monin paikoin. Pintaveden lämpötilat kohosivat korkeimmillaan toukokuussa maan eteläosassa lähes 20 asteeseen ja keskiosassa noin 18 asteen tuntumaan. Kuun lopussa järvien pintaveden lämpötila oli maan eteläosassa 18–19 astetta, maan keskiosassa 14–18 astetta ja Pohjois-Suomessa pääosin 10–15  astetta. Lukemat ovat yleisesti 2–6 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampia.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Miia Smolander, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 652, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: