Koskenkylänjoki, Porlammi © Kuva: Jarkko Koskela
Poikkeuksellisen sateinen kesäkuu näkyi erityisesti etelä- ja länsirannikon sekä Länsi-Lapin joissa. Niiden virtaamat nousivat kesäkuussa paikoin tulvalukemiin. Sateet hidastivat kesälle tyypillistä järvien vedenkorkeuden laskua ja saivat Lapissa järvien vedenpinnat jopa selvään nousuun.
”Runsaat sateet näkyivät erityisen selvästi Pohjanmaan ja Länsi-Lapin joissa. Esimerkiksi Muonionjoen Kaaresuvannon mittausasemalla mitattiin kesäkuun puolivälin sateiden jälkeen havaintoaseman kuluvan vuoden toistaiseksi korkeimmat vedenkorkeudet ja virtaamat”, toteaa hydrologi Jarkko Koskela Suomen ympäristökeskuksesta.
Virtaamat kääntyvät sateiden myötä taas nousuun
Sääennusteen mukaan sateisena alkava heinäkuu nostaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan jokien virtaamat paikoin pienen tulvan tasolle ensi viikon alussa. "Joet saattavat tulvia alavimmille pelloille", ennustaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta. Myös Lapissa viikonlopun sateet nostavat jokien virtaamia.
Päijänteen ja Saimaan vedenpinnat ovat hitaassa laskussa, mutta pysynevät koko heinäkuun ajankohtaan nähden korkealla. Myös Inarijärvi on tavanomaista korkeammalla, melko lähellä säännöstelyn ylärajaa. Kasvatetut juoksutukset ovat saaneet Inarijärven pinnan laskuun. Se laskee 5–10 cm heinäkuun aikana, ellei heinäkuusta tule hyvin sateinen.
Vesitilanne kesäkuussa 2016
Sadanta
Kesäkuu oli monin paikoin poikkeuksellisen sateinen. Erityisesti etelä- ja länsirannikolla sekä Länsi-Lapissa satoi jopa poikkeuksellisen paljon. Kesäkuun sadesummat olivat näillä alueilla paikoin yli 100 mm, kun keskimäärin kesäkuussa sataa noin 50–70 mm. Helsingissä sadesumma kipusi jopa yli 140 mm:iin, mikä on Kaisaniemen 170-vuotisen havaintoaikasarjan suurin havaittu kesäkuun sadesumma. Muualla maassa sademäärät olivat lähempänä tavanomaisia kesäkuun lukemia.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Kesäkuun alkupuolella järvien ja jokien pinnat laskivat valtaosassa maata. Kuukauden puolivälin paikkeilla voimakkaat sateet käänsivät vedenkorkeuden ja virtaaman nousuun monessa järvessä ja joessa. Lapissa järvien ja jokien pinnat nousivat paikoitellen paljonkin. Sateisimmillakin alueilla virtaamat kääntyivät kesäkuun loppua kohti laskuun ja kesäkuun lopussa virtaamat vaihtelivat koko maassa tavanomaisen tason molemmin puolin. Myös päävesistöjen keskivirtaamat olivat kesäkuussa pääosin ajankohdan tavanomaisten arvojen tuntumassa. Järvien vedenpinnat vaihtelivat kesäkuun lopussa maan eri osissa ajankohdan keskimääräisten lukemien molemmin puolin ja olivat pääosin laskusuunnassa. Suurista järvistä esimerkiksi Päijänne, Saimaa sekä Inarijärvi ovat edelleen ajankohtaan nähden korkealla.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat kesäiseen tapaan laskussa koko maassa. Kesäkuun puolivälin sateet vaikuttivat paikoitellen hidastavasti laskuun tai nostivat jopa hetkellisesti pintoja. Maan etelä- ja keskiosissa pohjaveden korkeudet ovat 0–30 cm keskiarvojen alapuolella. Pohjois-Suomessa pohjaveden pinnat ovat edelleen 20–40 cm ajankohdan keskiarvojen yläpuolella.
Pintaveden lämpötila
Kesäkuun alussa järvivedet olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämpimiä toukokuun lopun hellejakson jäljiltä. Kesäkuun alkupäivinä säätyyppi vaihtui, jolloin ilman lämpötilat laskivat selvästi ja voimakkaat pohjoistuulet sekoittivat järvivesiä. Järvien pintaveden lämpötilat romahtivat paikoin huomattavasti, kun kylmää alusvettä kumpusi ylös. Kesäkuun toisella viikolla järvien pintaveden lämpötilat olivatkin vuorostaan poikkeuksellisen viileitä ajankohtaan nähden, lähes koko maassa alle 15-asteisia. Kesäkuun puolivälin jälkeen pintaveden lämpötilat nousivat hitaasti keskiarvoja myötäillen. Lukemat olivat kuukauden loppupuoliskolla pääosin ajankohdan keskimääräisen tuntumassa, paitsi juhannusviikonloppuna ja sen jälkeen hieman keskiarvoa korkeampia. Kuukauden lopussa 20 astetta ylittyi jo usealla paikalla maan etelä- ja länsiosassa.
Kesäkuun päättyessä pintaveden lämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 18–22 astetta, Kainuusta Etelä-Lappiin 16–18 astetta ja pääosin Lapissa 14–17 astetta. Kilpisjärvellä vesi oli vielä alle 10-asteista. Lukemat ovat yleisesti 0–3 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampia.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE (1.7. saakka)
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE (4.7. alkaen)
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE (4.7. alkaen)
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.