Tiedote 30.6.2016 klo 12.56
Sinilevien runsaita pintakukintoja on lämpimän sään myötä alkanut esiintyä. Sisävesillä runsaita pintakukintoja on havaittu seitsemällä havaintopaikalla. Osalla merialueista esiintyy jo laajalti sinilevää, mutta pääasiassa veteen sekoittuneena. Saaristomerellä levää on paikallisesti erittäin runsaasti.
© Riku Lumiaro
Järvillä sinilevää ajankohtaan nähden runsaasti
Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintakukintojen runsastuminen on aikaistunut, ja määrä on suurempi kuin ajankohtana keskimäärin. Runsaita sinilevien pintakukintoja on havaittu seitsemällä havaintopaikalla. Hieman sinilevää on havaittu 53 valtakunnallisella havaintopaikalla. Kansalaisilta tulleissa lisähavainnoissa kahdessa oli havaittu runsaasti sinilevää ja kymmenessä hieman sinilevää.
Sinilevät hyötyvät veden korkeista lämpötiloista. Tyypillisesti sinilevien pintakukinnat ovat runsaimmillaan heinä- ja elokuussa. Pintakukintoja esiintyy runsaammin rehevämmillä järvillä, joissa on riittävästi ravinteita levien kasvulle.
Pintaveden lämpötilat ovat 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Maan etelä- ja keskiosassa pintaveden lämpötilat ovat enimmäkseen 18–20 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 16–18 astetta sekä Lapissa 7–18 astetta.
Sinilevät runsastuneet merialueilla
Sinilevät ovat runsastuneet Suomen merialueilla. Suomenlahden, pohjoisen varsinaisen Itämeren ja eteläisen Saaristomeren avomerialueilla esiintyy laajoilla alueilla sinilevää, mutta toistaiseksi pääasiassa veteen sekoittuneena. Myös rannikkoalueilla on havaittu sinilevää, Saaristomerellä paikallisesti jopa erittäin runsaasti.
Meriveden lämpötila on avomerialueilla noussut hieman viimeviikkoisesta ja on nyt Pohjanlahdella 10–14 astetta, Ahvenanmerellä 15–16 astetta ja Suomenlahdella 16–17 astetta. Suomenlahden rannikolla veden lämpötila lähestyy paikoin 20 astetta. Tyynellä säällä ja veden lämmetessä voi paikallinen sinileväkukinta kehittyä nopeastikin.
Tänä kesänä sinilevät ovat merialueilla runsastuneet aikaisin muutamaan edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä ei vielä voi päätellä loppukesän sinilevätilanteen kehitystä, koska sääolosuhteet vaikuttavat suuresti sinileväkukintojen muodostumiseen. SYKEn merikeskuksen sinileväkukintariskiennusteen mukaan sinilevälauttojen muodostumisriski Suomen merialueilla on tänä vuonna kuitenkin huomattava suuressa osassa Suomenlahtea, Saaristomerellä ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa.
Näin tunnistat sinilevän
Sinilevä näkyy vihertävinä tai kellertävinä hippusina, tikkusina tai hiutaleina vedessä. Erittäin runsaana esiintyessään se muodostaa maalia tai hernekeittoa muistuttavan leväpuuron. Sinilevä ei jää keppiin roikkumaan kuten isokokoisemmat rihmamaiset levät. Lasiastiassa vettä seisotettaessa sinilevä nousee noin tunnin kuluessa veden pinnalle.
Siitepöly näyttää erehdyttävästi sinilevältä, mutta siitepölyä on vedessä eniten keväällä ja alkukesästä. Jos siitepölyä on vedessä runsaasti, sitä on yleensä myös kuivalla maallakin peittäen esimerkiksi terasseja ja puutarhakalusteita. Sinilevät puolestaan pysyttelevät vedessä tai rantaviivassa ja runsastuvat kesällä vesien lämmettyä eli yleensä vasta keskikesästä eteenpäin. Sinilevän voi kuitenkin varmuudella tunnistaa ainoastaan mikroskooppitutkimuksella, joten veden värjäytymiin tulee aina suhtautua asianmukaisella varovaisuudella.
Iso kartta viikon 26 levätilanteesta
Leväkukintojen riskiarvio
Valtakunnallinen levätiedotus
Lisätietoja
Merialueilta
Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE (1.7. saakka)
puh. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE (4.7. lähtien)
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
(puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
Tutkija Minna Kuoppala, Suomen ympäristökeskus SYKE (1.7. saakka)
puh. 0295 251 324, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Biologi Satu Maaria Karjalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE (4.7. lähtien)
puh. 0295 251 262, etunimi.toinennimi.sukunimi@ymparisto.fi
(puhelimitse klo 13–15)