Puulavesi syyskuussa 2016 © Kuva: Johanna Korhonen
Syyskuun keskimääräistä lämpimämpi sää säilytti järvivedet tavanomaista lämpimämpinä. Lapissa ajankohdan tyypillisiä arvoja korkeammalla olleet vedenpinnat laskivat hiukan syyskuun kuluessa, mutta kääntyivät taas nousuun syyskuun lopun sateiden myötä.
”Lämpimän sään vuoksi syyskuulle tyypillinen vesien viilentyminen hidastui ja paikoin järvien lämpötilat jopa kääntyivät nousuun. Lämpötilat olivatkin syyskuun lopussa koko maassa pari astetta tavanomaista korkeampia”, toteaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Lapissa järvien lämpötilat olivat paikoin jopa poikkeuksellisen tai ennätyksellisen korkeita syyskuun lopussa.
Erityisesti Lapissa vedenkorkeudet ja virtaamat olivat tavanomaista korkeammalla jo syyskuun alkaessa. Syyskuun keskivaiheille osunut vähäsateisempi jakso käänsi sekä vedenkorkeudet että virtaamat loivaan laskuun. Maa oli kuitenkin märkää, jonka vuoksi syyskuun viimeisten päivien vesisateet käänsivät virtaamat ja vedenkorkeudet heti nousuun. Syyskuun vaihtuessa lokakuuksi vedenkorkeudet ja virtaamat olivatkin Lapissa edelleen selvästi tavanomaista korkeammalla.
Sateet näkyvät paikoin nopeasti vesistöissä
Syyskuun lopun runsaat sateet saivat jokien vedenpinnat korkealle erityisesti Lapissa ja Pohjanmaalla. "Vedenkorkeudet ovat kuitenkin laskussa poutajakson myötä ainakin tämän viikon ajan", toteaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Maaperä on märkää Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjois-Suomessa, joten jatkossa sateet näkyvät vesistöissä nopeasti.
Pohjanmaalla, Lapissa ja Järvi-Suomessa järvien pinnat ovat monin paikoin korkealla, mutta pääosin hitaassa laskussa. Inarijärven ja Kemijärven juoksutukset jatkuvat lokakuussa selvästi tavanomaista suurempina. Saimaan vedenkorkeus pysyy koko syksyn ajan hieman keskimääräistä korkeammalla. Lokakuun loppuun mennessä sen ennustetaan laskevan 10 cm nykyisestä.
Vesitilanne syyskuussa 2016
Sadanta
Syyskuun sademäärät vaihtelivat suuresti eri puolilla maata. Sateet ajoittuivat pääosin aivan syyskuun alkuun sekä loppuun. Lapissa satoi yhteensä tavanomaista enemmän, paikoin jopa 90 mm. Se on noin 1,5-kertaisesti syyskuun tavanomaiseen sademäärään nähden. Etelämpänä sademäärissä oli enemmän alueellista vaihtelua, mutta yleisesti sademäärät olivat pienempiä kuin syyskuussa keskimäärin. Lounais-Suomessa oli alueita, joissa sademäärät jäivät alle 30 mm:iin. Se taas on alle puolet syyskuun keskimääräisestä sademäärästä.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Etelä-Suomessa syyskuun vähäiset sateet näkyivät järvissä ja joissa selvästi, sillä vedenkorkeudet ja virtaamat olivat laskusuunnassa syyskuun alkupuolelta aina syyskuun viimeiselle viikolle saakka. Lapissa ja Itä-Suomessa vedenkorkeudet ja virtaamat olivat syyskuun alussa korkealla. Vaikka syyskuu oli erityisesti Lapissa tavanomaista sateisempi, laskivat vedenkorkeudet ja virtaamat sielläkin kuukauden kuluessa. Syyskuun viimeisten päivien vesisateet käänsivät vedenkorkeudet ja virtaamat nousuun kuitenkin lähes koko maassa. Esimerkiksi Inarijärvi, Lokka ja Kitkajärvi olivat syyskuun loppuessa edelleen selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla. Myös esimerkiksi Saimaa on edelleen tavanomaista korkeammalla.
Oulujoessa ja erityisesti Kemijoessa syyskuun keskivirtaama oli selvästi keskimääräistä suurempi. Toisaalta Kokemäenjoessa vettä virtasi vain 70 % syyskuun tavanomaisesta vesimäärästä. Muissa päävesistöissä oltiin lähempänä syyskuulle tyypillisiä lukemia.
Pohjaveden korkeus
Syyskuu ei merkittävästi vaikuttanut pohjaveden pintoihin, jotka olivat sateisen elokuun jäljiltä lähes koko maassa ajankohdan keskiarvoja korkeammalla. Pinnankorkeudet vaihtelevat nyt maan etelä- ja keskiosissa alueellisesti ollen paikoin jopa 20 cm keskimääräistä alempana ja paikoin 40 cm ylempänä. Maan pohjoisosissa pinnankorkeudet ovat 10–45 cm ajankohdan keskimääräistä arvoa ylempänä.
Pintaveden lämpötila
Järvien pintavedet jäähtyivät syyskuun alkupuoliskolla tasaisen hitaaseen tahtiin. Kahden ensimmäisen viikon aikana pintaveden lämpötilat laskivat koko maassa 1–2 asteella. Kuukauden loppupuoliskolla sää oli ajankohtaan nähden lämmintä, jolloin myös vedet viilenivät tavanomaista hitaammin tai pysyivät entisellään. Kuukauden lopulla veden lämpötilat nousivat jopa paikoin. Syyskuun päättyessä pintaveden lämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 11–13 astetta ja maan pohjoisosassa 8–11 astetta. Lukemat olivat yleisesti pari astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampia, maan pohjoisosassa 2–4 astetta tavanomaista korkeampia. Lapissa arvot olivat paikoin jopa poikkeuksellisen tai ennätyksellisen korkeita.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.