Tiedote 1.12.2016 klo 10.50
Talvinen Hiitolanjoki Etelä-Karjalassa © Kuva: Olli-Pekka Pietiläinen
Marraskuun alkupuolen pakkasten seurauksena erityisesti pienet ja matalat vesistöt jäätyivät laajalti koko maassa. Kuukauden puolivälissä lauhtunut sää sulatti jäitä kuitenkin niin paljon, että marraskuun päättyessä jäätä pystyttiin mittaamaan lähinnä maan pohjoisosassa.
Heikkoja jäitä tulee varoa koko maassa, sillä suuren alueellisen vaihtelun vuoksi kantavan jääpeitteen arviointi on vaikeaa. Alkutalvesta jäänpaksuuden erot vesistön eri osissa, kuten ranta-alueilla ja selkävesillä ovat suuria. ”Jäällä liikkuessa tulee aina varmistua, että jää on tarpeeksi paksua koko kulkumatkalla”, sanoo hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Pakastuva sää laskee jokien vedenkorkeuksia
Marraskuun loppupuolen sateet nostivat paikoin jokien vedenkorkeuksia rannikkovesistöissä ja suurempien vesistöjen latvoilla, mutta korkeudet ovat jo kääntyneet laskuun marras-joulukuun vaihteessa. Kuukauden loppupuoliskon sateista huolimatta marraskuun keskivirtaama jäi esimerkiksi Kokemäenjoella alle puoleen keskimääräisestä. Jokien virtaamat pienenevät koko Suomessa joulukuun alkuun ennustetun pakkasjakson johdosta
”Kiristyvä pakkanen voi muodostaa jokiin hyydettä, mikä voi nostaa vedenkorkeuksia nopeastikin. Jokien virtaamien pienentyessä riski hyyteen muodostumiselle kuitenkin pienenee”, toteaa hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta.
Suurien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat Lounais-Suomessa vähäsateisen syksyn johdosta vielä ajankohdan keskitasoa alempana. Etelä- ja Keski-Suomesta aina Kainuuseen asti ulottuvalla alueella marraskuun lopun sateet ovat nostaneet järvien vedenkorkeuksia lähemmäs ajankohdan keskimääräistä tasoa. Pakastuvan sään myötä vedenkorkeuksien nousu kuitenkin tasoittuu eikä korkeuksiin ennusteta merkittäviä muutoksia joulukuun aikana.
Vesitilanne marraskuussa 2016
Sadanta
Marraskuun alkupuolisko oli Uuttamaata lukuun ottamatta suurimmassa osassa maata selvästi keskimääräistä vähäsateisempi. Kuukauden puolivälissä levisi runsaita sateita koko maahan. Kuun jälkipuoliskolla satoi erityisen paljon Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä paikoin Etelä-Pohjanmaalla. Marraskuun sademäärä oli suurimmassa osassa maata 40-70 mm välillä. Eniten, lähes 80 mm satoi paikoin Itä-Suomessa. Tämä on noin kolmanneksen keskiarvoa enemmän. Suhteellisesti vähiten, noin 75 % keskimääräisestä, satoi Aurajoen vesistöalueella.
Lumi
Marraskuun alussa lunta oli ainoastaan paikoin Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Etelärannikolla Hangosta Porvooseen ulottuvalla vyöhykkeellä satoi 7.-9.11. runsaasti lunta. Lumensyvyys kohosi paikoin lähes 30 senttiin, ja Uusimaa olikin muutamia päiviä Suomen lumisin alue. Pari päivää myöhemmin lunta satoi lisää laajemminkin ja Kaakkois-Suomessa mitattiin yli 20 cm lumensyvyyksiä.
Marraskuun puolivälissä lauha sää ja vesisateet sulattivat etelän lumet kokonaan, ja muuallakin Lappia lukuun ottamatta lumipeite hävisi tai oheni. Kuun loppupuoliskolla lumipeite vahvistui Itä- ja Pohjois-Suomessa siten, että kuukauden päättyessä Lapissa, sekä paikoin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa lumipeitteen vesiarvo oli yli 40 mm. Etelä- ja Lounais-Suomessa oli lumetonta tai lumipeite oli ohut vesiarvon ollessa korkeintaan 5 mm.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Vähäsateisen syksyn vuoksi jokien keskivirtaamat olivat marraskuussa erityisesti lännessä selvästikin keskimääräistä alempia. Esimerkiksi Kokemäenjoessa ja Oulujoessa virtasi noin puolet marraskuun keskimääräisestä vesimäärästä. Pohjoiseen mentäessä virtaamat kasvoivat siten, että Kemijoen virtaama oli hyvin lähellä marraskuun keskiarvoa.
Marraskuun alkaessa jokien virtaamat olivat siis Lappia lukuun ottamatta koko maassa ajankohtaan nähden keskimääräistä pienempiä. Kuun puolivälissä runsaat sateet nostivat laajalti vedenkorkeuksia ja virtaamia. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla jokien pinnankorkeudet nousivat noin metrillä, ja Lounais-Suomessakin jokien virtaamat nousivat syys-lokakuussa vallinneen kuivuuden jälkeen lähelle ajankohdan keskimääräisiä lukemia.
Marraskuun päättyessä jokien virtaamat ovat pääosin laskussa pakastuneen sään vuoksi, ja laskun ennustetaan jatkuvan ainakin joulukuun ensimmäisellä viikolla. Virtaamat ovat vielä edellisten viikkojen sateisen ja lauhan jakson jäljiltä paikoin koholla pienissä rannikkovesistöissä, Kaakkois-Suomen pienissä vesistöissä ja suurempien vesistöjen latvoilla.
Suurten järvien vedenkorkeudet ovat edelleen ajankohdan keskitasoa alempana Lounais-Suomessa ja hieman keskitasoa alempana Etelä- ja Keski-Suomesta aina Kainuuseen asti ulottuvalla alueella. Esimerkiksi Säkylän Pyhäjärven pinnankorkeus oli kuun päättyessä runsaat 20 cm keskiarvon alapuolella. Pienempien järvien vedenkorkeudet ovat nousseet sateiden vuoksi lähelle ajankohdan keskimääräisiä lukemia tai niiden yläpuolelle, mutta nyt järvienkin nousu on pysähtymässä pakkasten vuoksi.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnankorkeudet ovat marraskuun päättyessä vuodenaikaan nähden keskimääräistä alempana suuressa osassa maata. Maan etelä- ja keskiosassa pinnat ovat yleisesti 0–30 cm ja paikoin jopa 50–80 cm keskiarvoja alempana. Maan pohjoisosissa pohjavesien pinnat ovat laskussa ja ovat nyt tasoltaan 10–30 cm ajankohdan keskimääräisiä arvoja korkeammalla.
Routa
Routaa on muodostunut maan pohjoisosissa ja paikoitellen maan itäosissa.
Jäätilanne
Marraskuun alkupuolen pakkaset jäädyttivät pieniä ja keskisuuria vesistöjä aina etelästä Lappiin. Alueelliset vaihtelut jäätymisen etenemisen suhteen olivat suuria vesistöjen koosta ja syvyydestä riippuen. Jäätyminen oli pohjoisessa tavanomaisesta jäljessä ja etelässä puolestaan selvästi viime vuosia ja pitkän jakson keskiarvoa aikaisempi. Marraskuun puolivälissä lauhtunut sää sulatti jäitä maan etelä- ja keskiosassa ja heikensi niitä paikoin pohjoisessakin. Marraskuun viimeisten päivien pakkaset kasvattivat jäitä Pohjois-Suomessa.
Marraskuun 30. päivän mittauksissa jäätä pystyttiin mittaamaan lähinnä maan pohjoisosassa. Siellä jäätä oli enimmillään 25 cm, mutta Lapin suurilla järvilläkin jäät ovat vielä liian heikkoja mitattaviksi. Maan keskiosassa jäätä oli pääosin alle 15 cm. Kuukauden päättyessä maan etelä- ja keskiosan suurten järvien selkävedet olivat vielä sulina, mutta myös Inarijärven selkävedet Lapissa. Selkävesien jäätyminen vaatii pidemmän tai kovemman pakkasjakson sekä tyynen sään.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Tutkimusinsinööri Jarmo Linjama, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 382, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 215, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.