© Kuva: Pirjo Ferin
Pohjois- ja Itä-Suomessa lumikuormat ovat kasvaneet tammikuussa jo 80–120 kilogrammaan neliömetrillä. Käsivarren Lapissa on lunta monin paikoin reilusti enemmänkin. Suomen ympäristökeskus kehottaa tarkkailemaan isojen hallien kattojen lumikuormia ja poistamaan lumia tarvittaessa. Riskikohteisiin eivät kuulu tavalliset asuinrakennukset. Läntisessä ja eteläisessä Suomessa lunta on vähän tai ei ollenkaan.
”Runsaslumisilla alueilla suurten hallien kattoja on tarkkailtava, sillä niiden rakennevirheet ovat usein ilmenneet maaston lumikuorman kasvaessa 80–100 kiloon neliömetrillä”, varoittaa kehitysinsinööri Kimmo Söderholm Suomen ympäristökeskuksesta. ”Hallien omistajien tulee huolehtia siitä, että lunta poistetaan katoilta tarpeen mukaan”, Söderholm jatkaa.
Virtaamat pieniä koko Suomessa
Viileän sään johdosta jokien virtaamat ovat olleet tammikuun jälkimmäisellä puoliskolla pieniä koko maassa. Tammikuussa ei ollut pitkiä pakkasjaksoja, joten hyydeongelmia ei ole juuri syntynyt. Tammikuun loppu on ollut leuto etenkin rannikkoseuduilla, mikä on paikoin hieman kasvattanut virtaamia etelä- ja lounaisrannikolla. Ennusteen mukaan sää on viileää helmikuun alkupuolella, mikä pitää virtaamat pieninä.
Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskitason tuntumassa, mutta paikoin Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla järvien pinnat ovat vähäsateisen syksyn johdosta ajankohdan keskitasoa alempana. Viileän sään jatkuessa luonnontilaisten järvien pinnat laskevat edelleen helmikuun aikana etenkin Lounais-Suomessa.
Vesitilanne tammikuussa 2017
Sadanta
Kuukauden sademäärä vaihteli koko maassa enimmäkseen 15–40 mm:n välillä. Vain noin neljänneksen pitkän ajan keskiarvosta satoi paikoin Länsi- ja Lounais-Suomessa. Suhteellisesti eniten satoi Ounasjoen vesistöalueella, missä sademäärä ylitti pitkän ajan keskiarvot paikoin 20–30 prosentilla.
Lumi
Tammikuun alussa Länsi- ja Etelä-Suomi olivat lähes lumettomia. Kuukauden aikana säät olivat näillä alueilla vaihtelevia ja lumen kertymisen ja sulamisen jaksot vuorottelivat. Muualla maassa lumikuorma kasvoi tammikuun aikana melko tasaisesti. Kuukauden päättyessä länsirannikolla ja Lounais-Suomessa oli taas lumettomia alueita ja muuallakin Länsi- ja Etelä-Suomessa lunta oli vain vähän, pääosin alle 20 kg/ m2. Keski-Suomessa lumikuorma oli enimmäkseen 20–50 kg/ m2, sen itä- ja pohjoispuolella enemmän. Pohjois-Karjalan itä- ja pohjoisosissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa sekä Lapissa lunta on yleisesti 80–120 kg/ m2 mutta Käsivarren alueella monin paikoin reilusti enemmänkin. Länsi-, Keski- ja Etelä-Suomessa lunta on ajankohtaan nähden tavallista vähemmän, muualla maassa lumikuorma on lähellä keskimääräistä.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Tammikuun lämpötilavaihtelut ja sateet eivät juuri näkyneet vesistöissä. Etelä-, lounais- ja länsirannikon jokivesistöissä lumen sulaminen ja vesisateet nostivat vedenpintoja ajoittain, mutta muualla järvien vedenpinnat ja jokien virtaamat olivat lähes koko kuukauden ajan talviseen tapaan laskusuunnassa. Vedenkorkeudet ja virtaamat olivat maan pohjoisosissa paikoin keskimääräistä korkeampia ja toisaalta maan lounaisosassa pääosin ajankohdan keskimääräisten lukemien alapuolella. Muualla vedenkorkeudet ja virtaamat pysyivät tammikuussa enimmäkseen keskimääräisten arvojen tuntumassa.
Vuoksen ja Kemijoen keskivirtaamat olivat tammikuussa ajankohdan keskimääräisten arvojen tuntumassa. Oulujoessa ja Kymijoessa virtasi vettä hiukan keskimääräistä vähemmän ja Vantaanjoessa ja Kokemäenjoessa vain noin puolet tammikuun tavanomaisesta virtaamasta.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat leudoista säistä huolimatta edelleen hieman laskussa. Pintojen korkeudet vaihtelevat 10–20 cm keskiarvojen molemmin puolin paitsi maan pohjoisosissa, jossa ne ovat 10–35 cm keskiarvojen yläpuolella. Vaihtelut johtuvat syksyn ja talven aikaisista sademääristä ja lumipeitteen osittaisesta paikallisesta sulamisesta.
Routa
Routaa on lähes koko maassa keskimääräistä vähemmän. Vain muutamassa kohteessa Kaakkois- ja Lounais-Suomessa routaa on 5–10 cm ajankohdan keskiarvoja enemmän ohuen lumipeitteen vuoksi. Routaa on maan eteläosissa 0–5 cm ja keskiosissa 15–20 cm eli 5–20 cm keskiarvoja vähemmän. Pohjoisessa routaa on 5–40 cm, joka on aukealla 10–30 cm ja metsässä 5–50 cm keskimääräistä vähemmän.
Jään paksuus
Tammikuun alussa Etelä- ja Keski-Suomen suurimpia selkävesiä oli vielä avoinna tai vain hyvin heikon jääkannen peittäminä, mutta kuukauden alkupuolella viimeisetkin selät jäätyivät. Järvien jäät paksuuntuivat tammikuun aikana yleisesti 10–20 cm. Nopeinta jäiden vahvistuminen oli kuun alkupuolen kireillä pakkasilla. Tammikuun lopussa jään kokonaispaksuudet olivat maan eteläosissa pääosin 25–35 cm, keskiosissa 35–45 cm ja pohjoisessa 40–55 cm. Järvi-Suomen suurimmilla järvillä sekä Kilpisjärvellä lukemat olivat ajankohdan keskiarvoa pienempiä. Muualla jäiden vahvuudet olivat tammikuun lopulle tyypillisiä.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Lumikuorma
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusinsinööri Jarmo Linjama, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 382, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet ja kattojen lumikuormat:
Kehitysinsinööri Kimmo Söderholm, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 669, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.