Rannikkoalueiden suunnittelu luo pohjaa kestävälle elinkeinotoiminnalle

Tiedote 12.6.2017 klo 9.17
Ilmakuva saaristosta
Yhdennetyssä rannikkoaluesuunnittelussa pitää ottaa huomioon sekä meri- että maa-alueiden erityispiirteet. Kuva Riku Lumiaro.

Rannikkoalueiden hoidon suunnittelun avulla voidaan huomioida niin maalla kuin merellä tapahtuvan toiminnan vaikutukset rantaluontoon ja paikalliseen elinkeinotoimintaan. Siinä pyritään tarkastelemaan kaikkia rannikkoalueisiin vaikuttavia ihmistoimintoja ja ohjaamaan rannikko- ja merialueiden käyttöä ympäristöä huomioivaksi. Kokemuksia on tarkoitus hyödyntää sekä kansallisesti että laajemmin EU:n rannikkovaltioissa. Merialuesuunnittelun tarkoituksena on varmistaa Euroopan merialueiden kestävä käyttö.

Suomen ympäristökeskus on mukana Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksen vetämässä SustainBaltic -hankkeessa, jossa kehitetään rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa aluesuunnittelun avulla Lounais-Suomessa. Hankkeessa on koottu suunnittelun tueksi paikkatietoaineistoja vedenalaisesta luonnosta sekä maanpäällisistä luontotyypeistä ja lajistoarvoista sekä erilaisista paineista kuten väylät, kalankasvattamot jne.

Paikkatietoaineistoja yhdistelemällä asiantuntijat tunnistivat arvokkaita luontokokonaisuuksia, jotka muodostavat yhtenäisiä verkostoja. Ekologisten arvojen ja ihmistoiminnasta aiheutuvien paineiden yhtäaikaisella tarkastelulla voidaan kehittää suunnitteluprosesseja siihen suuntaan, että luonnolle ja ihmisten hyvinvoinnille aiheutuvat haitat ja mahdolliset ristiriitatilanteen pystytään minimoimaan.

Maa-alueiden suunnittelu toteutuu maakuntakaavoissa ja kuntien kaavoituksessa, mutta merialueita koskeva suunnittelu tuo suunnittelutyöhön uusia haasteita. Yhdennetyn meri- ja maa-alueiden tarkastelun näkökulmalla voidaan lisätä alueiden vetovoimaisuutta rannikkoseuduilla. Julkiset, helposti saavutettavat rannat voivat olla huomattava tärkeitä paikallisen luontomatkailun kehittämiselle.

Esimerkiksi Selkämeren kansallispuiston vapaat rannat ovat houkuttelevia retkeilijöille ja luontomatkailijoille, mutta samalla ne toimivat portteina eliöiden vapaalle liikkumiselle mantereen ja saariston välillä. Tiivis rantarakentaminen ilman pitkäjänteistä suunnittelua voi heikentää suuren yleisön virkistäytymismahdollisuuksia, vaikka rantarakentamisen verohyödyt voivatkin houkutella kunnallisia päätöksentekijöitä. Maakuntien rooli laajempien alueiden kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää.

Kattava tieto ja osallistaminen kestävyyden perustana

Velmu-hankkeessa on viime vuosina kerätty kattavasti tietoa rannikon vedenalaisista elinympäristöistä. Nyt on mahdollista tarkastella tietyn alueen rannan veden alaista ja päällistä luontoa. Esimerkiksi suunnittelussa voidaan huomioida sekä ruovikoita, hiekkasärkkiä ja merestä irti kuroutuvia fladoja että arvokkaita rantaniittyjä ja -laitumia.

Meriajokasniitty
Vedenalaisen luonnon monimuotoisuus on yhdennetyn rannikkoaluesuunnittelun perusta. © Suvi Kiviluoto


Vedenalaiseen luontoon kohdistuu erilaisia paineita kuten rakentamista, satamatoimintaa, kalankasvatusta, maanviljelyä ja turismia. Näiden paineiden yhteensovittaminen luonnonarvojen ja eri toimijoiden toiveiden kanssa on kestävän käytön osalta tärkeätä.

Hankkeessa on mukana niin suomalaisia kuin virolaisia suunnittelijoita, luonnon- ja ympäristönhoidon asiantuntijoita ja elinkeinotoiminnan sekä luontojärjestöjen edustajia. Osallistavalla keskustelulla voidaan vähentää ristiriitoja eri toimintojen välillä. Esimerkiksi luonnonvarojen käytön suunnittelussa tulee huomioida luonnon monimuotoisuudelle ja matkailulle tärkeät alueet. Näin voidaan paremmin hallita erilaisia riskejä, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset ja mahdolliset öljyonnettomuudet.

Euroopan aluekehitysrahasto rahoittaa hanketta Interreg Central Baltic 2014–2020 -ohjelman kautta runsaalla miljoonalla eurolla. Hankkeen muita toteuttajia ovat Suomessa Satakuntaliitto ja Virossa Tallinnan yliopisto (Tallinna Ülikool) ja Tarton ammattikorkeakoulu (Eesti Maaülikool). Hankeryhmä edustaa suomalaista ja virolaista maakuntatason suunnittelun, paikkatietotyön ja osallistavan arvioinnin asiantuntemusta.

Tuoreita tuloksia tutkimushankkeen etenemisestä esitellään kaikille avoimessa seminaarissa Tallinnan yliopistolla 13. kesäkuuta klo 13.00–16.00.

Lisätiedot

Erikoistutkija Petteri Vihervaara, Suomen ympäristökeskus, p. 02 952 51 740, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hankekoordinaattori, dosentti Reija Hietala, Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos, p. 050 344 981202 952 51 740, etunimi.sukunimi@utu.fi

Ryhmäpäällikkö Kirsi Kostamo, Velmu-hanke, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 315, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
 

SustainBaltic-hankkeen kohdealuekartta
Projektin toteutusalueet sijaitsevat Suomessa ja Virossa. Suomessa yhdennetyn rannikkoaluesuunnittelun tarkastelu toteutetaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.



 


Kohderyhmä: