© Esko Kuusisto
Suomen vesistöjen tilaa on onnistuttu parantamaan viime vuosikymmenien aikana merkittävästi, mutta paljon on vielä tehtävää ja tutkittavaa. Suomen järvistä 85 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa, mutta suuri osa jokivesistä ei ole vieläkään saavuttanut hyvää tilaa.
Ihmisen toiminta vaikuttaa vesien tilaan esimerkiksi maankäytön tehostumisen ja ilmastonmuutoksen välityksellä. Viime vuosina vesistöjen tilaa ovat heikentäneet erityisesti kemikaalit, muovit sekä kaivosten vedenhallinta ja siihen liittyvät ongelmat. Myös lääkeaineiden ja muiden kemikaalien vesistövaikutuksista ja mikromuovien haitoista tarvitaan lisää tietoa.
Vesistökunnostuksen asiantuntijat koolla Tampereella
Suomen vesistökunnostuksen asiantuntijat kokoontuivat jälleen 13.-14.6.2017 jokavuotiseen seminaariinsa. Tänä vuonna Tampereella pidetty seminaari järjestettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY), Pirkanmaan ELY-keskuksen, Freshabit LIFE IP -hankkeen, WWF Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Osallistujia tilaisuudessa oli lähes 200.
Seminaariesitysten aiheina olivat muun muassa kemikaalien käyttö vesistöjen kunnostuksessa, patojen purkaminen, kunnostuksen apuna käytettävät paikkatietotyökalut, museoarvojen huomioiminen, luontoarvojen kompensoiminen ja verkostojen merkitys kunnostushankkeissa. Osallistujat jalkautuivat lisäksi maastoon tutustumaan muun muassa raakkupuroihin, Tampereen hulevesitoteutuksiin ja Sorsalammen kemikalisointiin.
Vuoden 2017 Vesistökunnostaja -palkinto luovutettiin Raatihuoneella pidetyllä Tampereen kaupungin vastaanotolla Juha Saloselle, joka on toiminut vuosien ajan aktiivisesti Helsingin Longinojan kunnostamiseksi. Ulkoisesti vaatimattomasta ojasta on vuosia jatkuneella sitkeällä vapaaehtoistyöllä kehittynyt yksi Vantaanjoen tärkeimmistä lisääntymispuroista Suomenlahden uhanalaiselle taimenelle.
Kemikaalikunnostuksesta seminaari Helsingissä
Rehevöityneen järven kunnostamiseen kemikaalikäsittelyn avulla syvennyttiin vielä erikseen asiantuntijaseminaarissa Helsingissä 15.6.2017. Pääesiintyjänä tilaisuudessa oli myös Tampereen verkostotapaamisessa esiintynyt dosentti Brian Huser Ruotsin Maataloustieteiden yliopisto SLU:sta.
Kemikaalikäsittelyn todettiin Suomessa sopivan lähinnä pieniin, seurantatietojen perusteella voimakkaasti sisäkuormitteisiin järviin, joiden ekologinen tila on huono tai välttävä. Mitään oikotietä rehevöityneen järven kunnostamiseen ei kuitenkaan ole. Myös kemikaalikäsittely vaatii vuosia kestävän ennakkoseurannan ja kunnon etukäteistutkimuksen sekä huolellisen jälkiarvioinnin. Käsittely joudutaan lisäksi usein toistamaan myöhemmin pysyvän tuloksen saavuttamiseksi.