© Sirkka Tattari
Vesien tilan parantamiseksi tarvitaan luotettavaa tietoa kuormituksesta sekä sen muutoksista ja vähentämiskeinoista. Erilaisten mallityökalujen ja skenaarioiden avulla voidaan arvioida vesiensuojelutoimenpiteiden ja ilmaston tai maankäytön muutosten vaikutusta kuormitukseen.
Mallien kirjo on tällä hetkellä suuri, mikä toisaalta antaa enemmän tietoa mallitulosten arvioinnin pohjaksi. Muun muassa kansainvälisen HarmoniCA-työn yhteydessä on korostettu usean rinnakkaisen mallin soveltamisen merkitystä luotettavien tulosten saavuttamisessa.
Malleja on myös hyvä ketjuttaa niin, että yhden mallin tulostiedot ovat lähtötietoja toiselle mallille. Ketjun pitää kuitenkin olla käyttäjäystävällinen ja mahdollisimman läpinäkyvä, jotta tiedetään mikä vaikuttaa mihinkin.
Valtakunnallisia ja alueellisia malleja
Dynaamisista malleista vesienhoitotyössä laajimmin käytetty on Vesistömallijärjestelmä VEMALA, jota sovelletaan ainoana järjestelmänä Suomessa operatiivisesti koko maan alueella. Muita prosessipohjaisia malleja (mm. SWAT, INCA) on sovellettu lähinnä yksittäisille valuma-alueille. Paikallisesti käytettyjen mallien tuloksia on kyllä raportoitu tieteellisissä artikkeleissa, mutta mallitulosten hyödyntäminen ja arvoevaluointi on jäänyt vähäiseksi.
Mallien yhteensovittamista on Suomessa tehty muun muassa Saaristomeren mallijärjestelmän kehitystyössä, jossa rannikon veden laadun ja kuormitusten muutosten arviointi edellytti useiden mallien yhdistämistä yhtenäiseksi mallijärjestelmäksi.
Vaativia ja helppokäyttöisiä malleja
Prosessipohjaiset huuhtoumamallit ovat vaativia malleja, jotka edellyttävät käyttäjiltään syvällistä ymmärrystä hydrologiasta, maaperäprosesseista sekä ravinteiden ja sedimentin kulkeutumisprosesseista. Näiden mallien onnistunut soveltaminen ja käyttö vaativat yleensä lisäksi pitkäjänteisyyttä ja jatkuvaa kehitystyötä. Vaativat prosessipohjaiset mallit jäävät tästä syystä jatkossakin pääosin tutkijoiden ja asiantuntijoiden käyttöön.
Yksinkertaisemmat ja helppokäyttöiset mallit kuten Maatalouden valumavesien hallintamalli VIHMA, Kustannustehokkaiden vesiensuojelutoimenpiteiden valintatyökalu KUTOVA ja Vesimuodostumakohtaisen kuormituksen vaikutus ja vähennystarpeen arviointi LLR tulisi saattaa laajempaan ja hajautettuun käyttöön. Jos malleja käytettäisiin enemmän esimerkiksi vesien ekologisen tilan arviointiin, malliajattelu tulisi tunnetuksi ja todennäköisesti tämän myötä myös mallitulosten hyväksyttävyys kasvaisi.
Klikkaa kuvaa isommaksi
© Turo Hjerppe ja Sirkka Tattari
TOIMI-hanke helpottaa mallien hyödyntämistä
Suomen ympäristökeskuksessa käynnistettiin vuonna 2016 kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena on helpottaa mallien ja niiden tulosten hyödyntämistä. Toimivimmat mallityökalut vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan eli TOIMI-hankkeessa arvioidaan myös vesienhoidossa ja malleissa tarvittavien maatalouden tietolähteiden ja tietokantojen avoimuutta ja käytettävyyttä ja parannetaan tiedon yhteiskäyttöä eri organisaatioiden välillä.
Lisätietoja
Hydrologi Sirkka Tattari, Suomen ympäristökeskus SYKE, sirkka.tattari@ymparisto.fi
Suunnittelija Turo Hjerppe, Suomen ympäristökeskus SYKE, turo.hjerppe@ymparisto.fi