Uutinen 6.11.2017 klo 11.07
© Riku Lumiaro
Tänä vuonna on kulunut 50 vuotta siitä, kun happamoituminen nousi kansainväliseksi ympäristöhaasteeksi. Pitkäjänteisellä tutkimustyöllä ja kansainvälisellä yhteistyöllä ympäristön happamoituminen on saatu etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vähenemään merkittävästi.
Teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöistä peräisin oleva hapan laskeuma aiheutti vielä 1970- ja 1980- luvuilla vakavia haittoja etenkin järvi- ja metsäluonnolle. Happamoittavat päästöt kulkeutuivat maasta toiseen, joten ongelman ratkaisemiseksi tarvittiin yhteistyötä valtioiden välillä.
Ruotsalaisen tutkijan Svante Odénin jo vuonna 1967 Dagens Nyheteriin kirjoittama artikkeli auttoi asian nostamiseen kansainväliselle poliittiselle agendalle. Ympäristön happamoitumisen ja happamoittavien päästöjen kaukokulkeutumisen tutkimus sai vauhtia. Vuonna 1979 perustettiin YK:n kansainvälisen kaukokulkeutumissopimus. Sopimuksen toimeenpanossa tieteellinen työ on menestyksellisesti yhdistetty poliittiseen päätöksentekoon.
Happamoittavia päästöjä on vähennetty merkittävästi ja niiden haittavaikutuksia ympäristössä ehkäisty etenkin puhdistustekniikan avulla. Euroopassa rikkipäästöt ovat vähentyneet lähes 90 prosenttia 1980-luvun tilanteesta. Ongelma ei ole silti kokonaan poistunut, sillä luonnon toipuminen on hidas prosessi.
Etelä-Suomessa esimerkiksi Espoon Nuuksion karut ylänköjärvet happamoituivat pahasti rikkilaskeuman seurauksena 1970- ja 1980-luvuilla. Monet alueen järvet menettivät puskurikykynsä happamoitumista vastaan ja joistain järvistä kalat kuolivat kokonaan pois. Happamoittavan rikkilaskeuman vähentymisen myötä järvet ovat kuitenkin toipumassa: sulfaattipitoisuudet ovat alentuneet, ja puskurikyky on vahvistumassa. Myös kalakannat ja muu vesieliöstö ovat toipuneet. © SYKE
Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) on ollut Suomessa happamoitumisen torjunnassa keskeinen rooli. SYKE on inventoinut ja raportoinut Suomen happamoittavia ilmastopäästöjä sekä kehittänyt ja soveltanut niiden arvioimiseen sopivia työkaluja. Lisäksi SYKE on tutkinut happamoitumisen vaikutuksia luonnossa. SYKE on tehnyt yhteistyötä erityisesti Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja yliopistojen kanssa.
Tukholmassa juhlitaan happamoitumisen vastaisen työn tuloksia
Tukholmassa järjestetään kansainvälinen konferenssi happamoitumisen tutkimuksen ja poliittisen vaikuttamistyön kunniaksi 6.-7.11. Konferenssissa käydään läpi onnistumisia sekä oppeja nykyisiä ja tulevia ilman- ja ilmastonsuojelun haasteita silmällä pitäen. Tapahtuman järjestämiseen osallistuu useita tutkimus- ja ympäristöalan organisaatioita ja sitä tukee Pohjoismaiden ministerineuvosto.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. +358 295 251 118, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erikoistutkija Jussi Vuorenmaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. +358 295 251 753, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisää aiheesta.
Kaukokulkeutumissopimus (englanniksi)