Kiertotaloudesta kohistaan kaikkialla – ja syystäkin. Mutta miten vauhditamme muutosta nykyisestä lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta? Varteenotettavan ratkaisun tarjoaa ekologinen verouudistus.
Suomen ja muiden EU-maiden verotuotoista keskimäärin puolet kertyy työn verotuksesta. Ympäristöverojen – lähinnä energia- ja ajoneuvoverojen – osuus on vain noin 7 prosenttia. Luonnonvarojen kaivua ja käyttöä ei juurikaan veroteta. Ihmistyötä ja luonnonvaroja tuotannontekijöinä kohdellaan verotuksessa täysin erilailla. Tämä tukee lineaarisen talousjärjestelmän toimintalogiikkaa, eli suhteellisesti edullisten luonnonvarojen tuhlausta ja kalliin ihmistyövoiman minimoimista. Verotuksen avulla voitaisiin sisäistää luonnonvarojen tuotannon ja käytön aiheuttamat haitalliset ulkoisvaikutukset ja niukkuus kustannuksiin.
Ekologisella verouudistuksella tarkoitetaan verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta luonnonvarojen käytön ja ympäristön kuormittamisen verottamiseen. Ympäristö- ja luonnonvaraverot muodostaisivat nykyistä suuremman osuuden kokonaisverotuloista. Näin kertyneet verotuotot kierrätettäisiin takaisin talouteen, esimerkiksi keventämällä työn verotusta.
Myös tukipolitiikassa on remontoitavaa. Yritystukia maksetaan Suomessa vuosittain noin neljä miljardia euroa. Tukipotista vain 11 prosenttia kannustaa työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan yritysten tai yrityssektorin uudistumiseen. Erityisesti verotuet pönkittävät olemassa olevia teknologioita. Pelkästään energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkuriin ja alennettuun sähköverokantaan uppoaa valtioneuvoston selvityksen mukaan vuosittain noin 600 miljoonaa euroa. Tälläkin summalla voitaisiin vauhdittaa kiertotalouteen siirtymistä.
Suomen nykyinen vero- ja tukijärjestelmä valitettavasti parhaillaan jarruttaa maamme muuttumista kiertotalouden mallimaaksi. Olisi korkea aika luopua status quo’n tukemisesta ja muuttaa verotusta ja yritystukia kiertotalouden ratkaisuja ja innovaatioita vauhdittaviksi.
Kiertotalouteen siirtymiseksi tarvitaankin ekologinen vero- ja budjettiuudistus. Uudistusta suosittelevat niin OECD, IMF, ILO kuin Euroopan komissio ja parlamenttikin. Luonnonvaraverot kannustaisivat materiaalien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja siihen, että materiaalit pidetään pitkään kierroissa.
Uudistus nostaisi neitseellisten luonnonvarojen hintaa suhteessa kierrätysmateriaalien hintoihin ja loisi sivuainevirroille kysyntää. Kulutus- ja tuoteveroilla kannustettaisiin tuotteiden pitkäikäisyyteen ja suunnattaisiin kulutusta palveluihin ja jakamistalouteen. Työn verotusta keventämällä vauhditettaisiin osaamis- ja työvoimavaltaisia aloja, kuten tutkimus-, kehittämis-, huolto- ja korjaustyötä. Myös uusien palvelukonseptien, liiketoimintamallien ja teollisten symbioosien kehittäminen edellyttävät ihmistyötä ja luovuutta.
Koko yhteiskunnan läpileikkaava muutos kohti kiertotaloutta ei tapahdu itsekseen tai pelkästään markkinoiden kautta. Toimintaympäristöä, rakenteita, sääntelyä ja ohjauskeinoja on uskallettava muuttaa. Tarvitsemme aktiivisia ja tavoitteellisia toimia poliittisilta päätöksentekijöiltä. Tax bads, not goods -sloganin mukaisesti: verota sitä, mitä et halua kannustaa, älä sitä, mitä haluat kannustaa. Maailma on muuttunut – verojärjestelmää on aika muuttaa.
Sarianne Tikkanen on SYKEn tutkija, joka viimeistelee Itä-Suomen yliopistoon väitöskirjaa ekologisesta verouudistuksesta. Hän työskentelee Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot KIMAT-hankkeessa.
puh. 0295 251 717
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi