© Mari Leppä
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo tarkastelee väitöstyössään kokonaisvaltaisia lähestymistapoja jätteen hyödyntämisen arvioinneissa. Mielenkiinnon kohteena ovat jätteiden hyödyntämisen ympäristö- ja kustannusvaikutukset. Tutkimuksessa ilmeni, ettei jätehierarkian noudattaminen aina yksiselitteisesti tuota suurimpia ympäristöhyötyjä. Väitös tarkastetaan Aalto-yliopistossa tänään, perjantaina 8. kesäkuuta.
Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää tutkimustietoa jätteiden hyödyntämisvaihtoehtojen ympäristö- ja kustannusvaikutuksista. Onko esimerkiksi yhä uudelleen käytettävä kuljetuslaatikko parempi ympäristön kannalta kuin laatikko, joka laitetaan jo ensimmäisen käytön jälkeen kierrätettäväksi materiaalina? ”Väitöstyössä tarkastelemassani järjestelmässä kierrätettäväksi menevä kuljetuslaatikko oli ympäristön kannalta suotuisampi vaihtoehto kuin yhä uudelleen käytettävä laatikko. Tämä tulos on ristiriidassa jätehuollon jätehierarkian kanssa. Jätehierarkian mukaan pitäisi aina ensi sijassa vähentää jätteen syntyä. Tulos ei kuitenkaan päde yksiselitteisesti kaikkiin järjestelmiin”, kertoo Helena Dahlbo.
Entä kannattaako sanomalehtijäte kierrättää vai hyödyntää energiana? ”Sanomalehtijätteen kierrätyksen kustannukset olivat alhaisemmat kuin energiahyödyntämisen kustannukset, mutta negatiiviset ympäristövaikutukset olivat suuremmat. Eri ympäristövaikutusten osalta tulokset kuitenkin vaihtelivat. Kierrätys oli parempi erityisesti maankäytön vaikutusten osalta, sillä se vähentää metsästä tarvittavan puun määrää. Metsän käyttö tulisikin kytkeä nykyistä paremmin kierrätyksen hyötyjen arviointiin”, korostaa Dahlbo.
Rakennus- ja purkujätteen lajittelua tehostettava
Ympäristö- ja kustannusvaikutusten yhteistarkastelu nosti esiin kehitystarpeita rakennus- ja purkujätteen lajittelussa. ”Nykyisin rakentamisen puujätettä hyödynnetään energiana, ja se onkin sekä ympäristö- että kustannusvaikutuksiltaan positiivista. Rakennus- ja purkujätteen 70 prosentin kierrätystavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 edellyttää kuitenkin puujätteen kierrätyskonseptien kehittämistä. Jäte pitää saada lajiteltua tarkemmin ja kierrätettyä tehokkaammin”, kuvaa Helena Dahlbo.
Väitöstyössä tarkasteltiin elinkaaripohjaisia lähestymistapoja jätteen hyödyntämis- ja käsittelyvaihtoehtojen arvioinnissa. ”Työni tulokset korostavat ympäristövaikutusten ohella kustannusvaikutusten tarkastelun merkitystä päätöksenteon pohjana. On toivottavaa, että tällainen elinkaarikustannusten arviointi laajenee koko jätesektorille. Parhaimmillaan tarkastelut auttavat tunnistamaan järjestelmien ongelmakohtia ja parannustarpeita, kuten väitöstyöni tarkastelut rakennus- ja purkujätteen osalta."
”Kaiken kaikkiaan kokonaisvaltaiset tarkastelut, joissa otetaan huomioon tuotteen materiaalin ominaisuuksien ohella kaikki tuotteen elinkaaren vaiheet, ovat tarpeen. Tämä on syytä muistaa myös keskustelussa, jota parhaillaan käydään muovista ja sen korvaajiksi kehitetyistä materiaaleista”, korostaa Dahlbo.
Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen erikoistutkijan MMM Helena Dahlbon väitös aiheesta Life cycle based approaches in assessing waste management options in the Finnish context tarkastetaan perjantaina 8.6.2018 kello 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa.
Lisätietoja ja aineistoja:
Erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE (yhteydenotot väitöksen jälkeen)
puh. +358 400 148700, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Väitöstilaisuus perjantaina 8. kesäkuuta 2018 klo 12. Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, TUAS-talon salissa TU1 (Maarintie 8, Espoo)
Väitöskirja:Life cycle based approaches in assessing waste management options in the Finnish context