Tausta
Euroopan vesipuitedirektiivin mukaisesti Pohjoismaat seuraavat vesistöjen ekologista tilaa. Perinteisesti biomonitoroinnissa näytteet tunnistetaan perustuen lajien, tai tarkemmin taksonien, morfologisiin ominaisuuksiin. Toisessa vaiheessa tunnistettavaa taksonia verrataan aiemmin referenssiolosuhteissa luotuun näyteluetteloon. Näyteolosuhteiden poikkeamaan referenssiolosuhteista käytetään arvioimaan vesistön tilasta.
Perinteinen lajintunnistus on nykyisen arvioinnin perustana, mutta vaatii korkeaa taksonomista osaamista ja on siksi varsin kallista. Taksonomian asiantuntijoita on yhä vähemmän ja heidän koulutusmäärät ovat laskussa; mikroskooppisten organismien tunnistaminen on hidas prosessi ja näytteenoton ja tulosten saamisen välinen aika pitkä; lisäksi, useimmissa maissa biomonitorointikampanjoiden rahoitus on selvässä laskussa. Uudet genetiikan menetelmä voivat ratkaista edellä mainitut biomonitoroinnin ongelmat.
Tavoitteet
Hankkeen painopiste on perinteisen biomonitoroinnin tunnistusmentelmien ja DNA-viivakoodaus -lähestymistavan (eng. DNA-metabarcoding) soveltuvuuksien ja tarkkuuden vertailu. DNA-Metaviivakoodi menetelmän käyttö geneettiseen tunnistamiseen ja taksonomisen datan hallintaan venyttävät perinteisten tunnistusmenetelmien nopeuden ja tarkkuuden rajoja. Menetelmän myötä voidaan myös tuottaa aivan uutta taksonomista dataa. Hankkeessa arvioidaan geneettisen tunnistamisen vahvuuksia ekologiseen systeemiin kohdistuvia paineita sekä siinä tapahtuvia muutoksia arvioitaessa. Uudet menetelmät tukevat myös biodiversiteetin arviointia ja ekosysteemien tunnistamista ja näiden suojelua. SCANDNAnet hyödyntää kansallisia seurantaohjelmia kaikista Pohjoismaista ja kattaa näin erittäine laajan maantieteellisen alueen. Hankkeen kehittämät menetelmät voidaan välittömästi ottaa käyttöön kansallisissa seurantaohjelmissa ja niillä tulee olemaan kauaskantoiset vaikutukset Euroopassa ja laajemmin. Kansainvälisten sidosryhmien kanssa pyritään tiiviiseen keskusteluyhteyteen, jonka kautta tulokset mahdollistavat kustannustehokkaan, standardoidun DNA -pohjaisen biomonitorointimenetelmän ja luovat merkittävän yhteiskunnallisen vaikutuksen edistämällä tulevaisuuden ekosysteemien tilan ja palveluiden hallintaa.
Projetkin merkkipaalut
- Vähintään 60 pohjaeläinnäytteen analyysi jokaisesta Pohjoismaasta
- Pohjoismaat kattava geneettisen tunnistusmenetelmän validointi
- Projektin tulosten raportointi, tieteelliset julkaisut ja tiedonvälitys sidosryhmille
Osallistuva laitokset
-
Suomen ympäristökeskus SYKE - SCANDNAnet, Suomi
-
SLU - Sveriges Lantbruksuniversitet, Ruotsi
-
NTNU Vitenskapsmuseet, Norja
-
Norsk institutt for naturforskning (NINA), Norja
-
Norsk institutt for vannforskning (NIVA), Norja
-
Hafrannsóknastofnun, rannsókna- og ráðgjafarstofnun hafs og vatna, Islanti
-
Aarhus University, Tanska
-
Universität Duisburg-Essen, Saksa
-
University of Guelph, Kanada