Luonto osana maahanmuuttajien kotouttamista Pohjoismaissa

Tiedote 20.8.2018 klo 10.09
Maahanmuutto Pohjoismaihin on kasvanut nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Suuri osa maahanmuuttajista saapuu turvapaikanhakijoina. Maahanmuuttajien onnistuneesta kotoutumisesta on tullut entistä tärkeämpää. Pohjoismaisen tutkijaryhmän mukaan luontokotoutuminen voi tarjota uudenlaisen ratkaisun kotoutumisen haasteisiin. 
Maahanmuuttajia ihailemassa Kolin järvimaisemaa
Luonto tukee maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla uusia kokemuksia ja parantamalla heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Tässä kuvassa maahanmuuttajat tutustuvat Kolin kansallispuiston maisemiin. Kuva Aleksandra Riki.

Pohjoismaissa on ollut kasvava kiinnostus luonnon hyödyntämiseen osana maahanmuuttajien kotoutumista. Useat kansalaisjärjestöt ja toimijat ovat kehittäneet toimintaa ja hankkeita, joiden avulla maahanmuuttajille esitellään Pohjoismaiden luontoa ja luonnon virkistyskäyttöä. ”Projektien tulokset ovat olleet lupaavia. Luonto ja kaupunkien viheralueet tarjoavat tärkeän lisän ja vaihtoehdon rakennetulle ympäristölle ja sisätiloille, joihin perinteiset kotouttamisen käytännöt usein keskittyvät”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kati Pitkänen.

Pohjoismaisen tutkijayhteistyön tulokset esitellään uudessa raportissa “Defining Nature-based integration – perspectives and practices from the Nordic countries” ja esitteessä “Nature-based integration – a solution for immigrant integration in Nordic countries”. Tutkimustulosten lisäksi raportti esittelee 16 erilaista luontokotoutumisen käytäntöä ja hanketta Tanskasta, Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. 

Tutkijat analysoivat ja vertailivat kokemuksia luontokotoutumisen käytännöistä eri Pohjoismaissa ja tunnistivat tapoja, joilla luonto voi tukea maahanmuuttajien kotoutumista. ”Luonto edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja positiivista paikkaan kiinnittymistä, tarjoaa henkisesti ja fyysisesti stimuloivia kokemuksia, tuo uusia taitoja oppimisen ja työelämätaitojen omaksumisen kautta sekä parantaa maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia” tiivistää Kööpenhaminan yliopiston tutkija Sandra Gentin luonnon keskeisimmät hyödyt kotoutumiselle.

”Luonto on tärkeä voimavara Pohjoismaissa. Se on osa kulttuurista identiteettiä ja avain pohjoismaisiin yhteiskuntiin. Luonto on meillä osa niin työelämää, vapaa-aikaa, koulutusta, terveydenhuoltoa kuin hyvinvointia”, muistuttaa Ruotsin maatalousyliopiston tutkija Anna Maria Pálsdóttir. Pohjoismailla on potentiaalia olla luontokotoutuksen edelläkävijä, kun luontokotoutuksen edut maahanmuuttajien kotouttamisessa huomioidaan laajemmin ja niitä hyödynnetään järjestelmällisesti.

Raporttia on ollut toteuttamassa ryhmä tutkijoita Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE), Kööpenhaminan yliopistosta (UCPH), Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU) ja Norwegian Institute for Nature Research -tutkimuslaitoksesta (NINA). Tutkimusta on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto (Maaekosysteemien työryhmä ja pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamista koskeva yhteistyöohjelma).


Lisätietoa


Suomi
Kati Pitkänen vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus (SYKE), kati.pitkanen@ymparisto.fi, +358 295 251 101

Tanska
Sandra Gentin, teaching assistant professor, University of Copenhagen (UCPH), sgentin@ign.ku.dk, +45 9356 5535.

Ruotsi
Anna María Pálsdóttir, researcher, Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), anna.maria.palsdottir@slu.se, +46 40 415536


 


Kohderyhmä: