Globaalivaikutukset huomioitava myös Suomessa

Maapallolla tapahtuvia muutoksia voidaan kuvata ja ymmärtää tarkastelemalla erilaisia mahdollisia kehityskulkuja ja niihin liittyviä raja-arvoja. Maailmanlaajuiset ja paikalliset ekosysteemien tilaan vaikuttavat prosessit ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa ja niitä tulee myös tarkastella yhdessä.

Esimerkiksi maankäytön muutokset aiheuttavat luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja ilmastonmuutosta. Metsän raivaus pelloksi vähentää luonnon monimuotoisuutta raivatussa kohteessa. Raivaus vaikuttaa muuttuneen haihdunnan kautta esimerkiksi sademäärään ja sitä kautta makean veden saatavuuteen sekä paikallisesti että myös kaukana raivatusta kohteesta.

Hyvilläkin aikomuksilla voi olla haitallisia seurauksia. Esimerkiksi biopolttoaineiden käytön voimakas kasvu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voi johtaa metsien häviämiseen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja makean veden käytön kasvuun.

Vaikutusketjut ja ilmiöiden kytkeytyminen toisiinsa on huomioitava ratkaisuja mietittäessä. Muuten riskinä on ongelmien siirtäminen toisaalle tai niiden tahaton vahvistaminen.

Kansainvälisen kaupan myötä Suomi on ulkoistanut suuren osan tuotannostaan ja siihen liittyvistä ympäristövaikutuksista muihin maihin. Alla oleva kuva havainnollistaa suomalaisten kulutuksen globaalivaikutuksia. Suomalaisten maataloustuotteiden kulutukseen tarvittavasta viljelymaasta noin 40 prosenttia on Suomen ulkopuolella, etenkin muualla Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Kyse on esimerkiksi Suomeen tuotavasta kahvista, vehnästä, rypsistä ja soijasta.

Suomi on kulkoistanut ympäristövaikutuksiaan
Kuva. Suomessa kulutettujen elintarvikkeiden vaatima maa-ala eri puolilla maailmaa. Metsien raivaaminen maatalouskäyttöön aiheuttaa lajikadon uhkaa etenkin trooppisissa maissa. Esimerkiksi kaakaon ja kahvin viljelyalueilla on paljon sukupuutoille herkkiä kotoperäisiä lajeja. Kuva on linkki suurempaan kuvaan. Lähde: Sandström ym. 2017 © SYKE & SITRA

Vaikutukset kiertyvät Suomeen

Monet viljelykset esimerkiksi Afrikassa tulevat globaalien reunaehtojen ylittymisen takia kärsimään kuivuudesta. Vaikutukset maailmalla kiertyvät kuitenkin myös negatiivisina vaikutuksina Suomeen. Ilmastonmuutos aiheuttaa pakolaisuutta, joka voi suuntautua myös Suomeen. Eriarvoisuuden ja köyhyyden kärjistyminen lisää konflikteja, ääriajattelua ja sotia.

Sään ääri-ilmiöt yleistyvät myös Suomessa. Tämä vähentää yhteiskunnallisen ennakoinnin mahdollisuuksia. Suomalainen luonto köyhtyy. Esimerkiksi hyönteisten ja lintujen hupeneminen on merkki luonnon monimuotoisuuden laskusta.

Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin taantumisen hallitsematon eteneminen tulee kriisiyttämään hyvinvoinnin edellytyksiä. Ruuan tuotanto on viime kädessä riippuvainen ekosysteemien toimivuudesta. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen horjuttavat globaaleja ja paikallisia ekosysteemejä. Esimerkiksi kuivuuden paheneminen nostaa ruuan hintoja, ja pölyttäjien joukkokuolemat heikentävät satoja.

Jos taloudessa pyritään ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä piittaamatta vain lyhyen tähtäimen voittoihin, vaarannetaan taloudellinen kehitys pitkällä tähtäimellä.

Julkaistu 11.9.2018 klo 17.49, päivitetty 13.9.2018 klo 10.26

Kohderyhmä: