Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jolla pyritään hillitsemään ilmaston lämpenemisen nousu 1,5 asteeseen. Tavoite on kunnianhimoinen, ja se edellyttää päästöjen kasvun nopeaa taittamista.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vaativat globaalin hiililain säätämistä. Lain perusperiaatteena olisi se, että globaalit päästöt lähtevät laskuun vuoden 2020 jälkeen niin, että ne puolittuvat jokaisella vuosikymmenellä. Näin päästöt voidaan saada nollaan vuonna 2050.
Päästövähennysten lisäksi lämpötilan nousun hillitseminen vaatii hiilinielujen vahvistamista ja hiilivarastojen kasvattamista ja muutoksia maankäyttöön. Tutkijat toteavat tänä vuonna ilmestyneessä artikkelissaan, että ilmastonmuutoksen hillitseminen niin, että nousu jää alle kahteen asteeseen, tarkoittaa muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen selvää vähentämistä, hiilinielujen säilyttämistä ja vahvistamista ja ylimääräisen hiilen poistamista ilmakehästä. Lisäksi yhteiskuntien on pyrittävä sopeutumaan niihin vääjäämättömiin seurauksiin, joita lämpötilan nousu tulee jo nykyisellään aiheuttamaan.
Energian käyttöä tulee vähentää
Tarvitaan nopea, perustavanlaatuinen ja laaja-alainen siirtymä, jotta sosioekonominen järjestelmä saataisiin sopeutumaan planetaaristen reunaehtojen rajoihin. Tämä tulee vaatimaan muutoksia monilla elämän alueilla: käyttäytymisessä, arvoissa, taloudessa, teknologiassa ja innovaatioissa.
Valtion ja kuntien tulee seurata aktiivisesti päästöjen vähentämistavoitteidensa toteutumista. Veroratkaisuilla pitää ohjata energian käytön vähentämiseen ja tukea energiansäästöinvestointeja.
Julkisia investointeja tulee suunnata hiilineutraaleihin asumis- ja liikenneratkaisuihin. Puurakentaminen, kasvisruokailun lisääminen ja pyöräilyn edistäminen ovat konkreettisia toimia, joiden avulla kaupungit ja kunnat voivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.