Uutinen 22.10.2018 klo 15.49
Teijon Punassuon Lohiojan purokunnostustalkoilla tehtiin kutusoraikkoja uhanalaiselle taimenkannalle. © Maiju Oikarinen / VALONIA
Valonian virtavesihankkeissa on kuluneen kesän ja syksyn aikana toteutettu kunnostuksia Saaristomereen laskevissa virtavesissä, joissa elää alkuperäisiä ja luonnonvaraisia, äärimmäisen uhanalaisia taimenkantoja. Seudun jokivesistöissä toteutettujen koekalastusten perusteella taimenkannat ovat heikentyneet paikoin jopa dramaattisesti. Syyt kantojen heikentymiseen liittyvät yleisimmin koski- ja virtapaikkojen perkauksiin, kutuvaelluksen estäviin rakenteisiin kuten patoihin, sekä vedenlaadun heikentymiseen ja kalastukseen.
Kunnostettavat kohteet on valittu harkiten ja taustatietona on hyödynnetty aiemmin tehtyjä virtavesien inventointeja ja sähkökoekalastuksia. Kunnostuksissa on keskitytty erityisesti taimenen lisääntymisalueiden kunnostuksiin, mutta myös vaellusesteitä on poistettu ja uomiin on myös lisätty puuta. Yhteistyö on ollut poikkeuksellisen laajaa eri toimijoiden ja hankkeiden välillä ja aihe on herättänyt kiinnostusta myös mediassa.
Kunnostuksia maatalousalueiden puroilla
Varsinais-Suomessa lähes kaikkien purojen valuma-alueilla on maataloutta. Hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä kunnostuksia on toteutettu menestyksellisesti myös maatalousalueiden puroissa. Hyvänä esimerkkinä on Juottimenoja Perniössä, jossa peltoalueiden kalteville uoman osuuksille rakennettiin taimenen poikastuotantoalueita. Jo aiemmin Juottimenojalla on tehty luonnonmukaisia pohjapatoja ja tulvatasanteita puron eroosiohaittojen vähentämiseksi. Kunnostuksia on toteutettu hyvässä hengessä yhdessä ojitusyhtiön ja viljelijöiden kanssa. Juottimenojan kunnostussuunnittelua tehtiin yhteistyössä myös SYKE:n KURVI-hankkeen kanssa. Myös Salon kaupungin länsipuolella virtaavassa Purilanjoen vesistössä on tehty kunnostuksia maatalousalueilla yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Kiskonjoen-Perniönjoen vesistössä kunnostuksia laajalla yhteistyöllä
Kiskonjoen-Perniönjoen vesistö on yksi alueen merkittävimmistä vaelluskalajoista, mutta taimenkannat ovat heikentyneet myös siellä. Tärkeänä osana Kiskonjoen-Perniönjoen alueen kunnostusten toteutusta oli yhdessä WWF:n ja Freshabit LIFE IP -hankkeen kanssa elokuussa järjestetty talkookunnostusleiri. Leirin aikana vapaaehtoiset kunnostivat alueen kahta taimenpuroa ja Kiskonjoen Latokartanonkoskea. Virtavesikunnostusten lisäksi leirillä torjuttiin vieraslajeja ja niitettiin ruovikkoa Saarenjärvellä. Saarenjärven kunnostukset liittyivät SAAVI-hankkeen toimenpiteisiin, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.
Tärkeä pilottikohde oli myös Juottimenojan vaellusesteenä toimineen, vanhan tierummun vaihtaminen yhteistyössä WWF:n Patokato-hankkeen kanssa. Vanha betoninen ja liian korkealle asennettu tierumpu poistettiin, ja korvattiin muovisella suuremmalla rummulla. Tierummun sisälle tehtiin luonnonkivistä luontaista elinympäristöä virtavesieliöstölle. Lisäksi tierummun alapuolella kunnostettiin koskialue. Tierummun vaihtamisesta kertyi useille toimijoille arvokasta kokemusta ja osaamista, jota voidaan hyödyntää jatkossa vaellusesteenä toimivien tierumpujen korjaamisessa.
Laaja yhteistyöverkosto ja rahoituspohja
Edellä mainittujen kohteiden lisäksi kunnostuksia on toteutettu useammilla puroilla Kiskonjoen-Perniönjoen vesistössä, Halikonjoen ja Uskelanjoen vesistöissä sekä Teijossa Punassuon Lohiojalla. Kunnostuksia on suunnitteilla myös muille alueille Varsinais-Suomessa.
Valonian hallinnoimia Vaellus vapaaksi ja puroja kuntoon- sekä Virtavesien kunnostus-hankkeita rahoittavat EKOenergian ympäristörahasto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus. Hankkeissa tehdään yhteistyötä muun muassa kalastusalueiden, WWF:n ja paikallistoimijoiden kanssa. Hankkeiden omarahoitukseen ja toimintaan ovat osallistuneet myös vesiensuojeluyhdistykset ja kalastusalueet.
Lisätietoja
Vesiasiantuntija Janne Tolonen, etunimi.sukunimi@valonia.fi
Vesiasiantuntija Jussi Aaltonen, etunimi.sukunimi@valonia.fi