Tänään vietetään kansainvälistä Maailman pölyttäjäpäivää. Maamme pölyttäjien tila huolettaa monia myös Suomessa. Kimalaisten seurantaan onkin liittynyt ennätysmäärä vapaaehtoisia. Seuranta käynnistyy parhaillaan peräti 83 havaintopaikalla.
YK:n aloitteesta syntynyt Maailman pölyttäjäpäivä 20.5. (World Bee Day) muistuttaa siitä, kuinka tärkeitä kimalaiset, mehiläiset ja muut pölyttäjät meille ihmisille ovat. EU ja Suomi pyrkivät myös monin tavoin edistämään pölyttäjien hyvinvointia. Tällä turvaamme monimuotoisen luonnon lisäksi myös monipuolisen ruokatuotannon. Tuoreimpana panostuksena Suomessa ollaan käynnistämässä pölyttäjien tilan seurantaa.
Kimalaisseurannan havaintopaikat kesällä 2019.
SYKE käynnistää tänä kesänä kansallisen kimalaisseurannan pilottivaiheen osana Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa PÖLYHYÖTY -hanketta. Seurannan kaksi ensimmäistä vuotta (2019–2020) ovat testivaihetta, jonka aikana hankitaan kokemuksia ja tarvittaessa tehdään menetelmiin muutoksia. Tavoitteena on, että vakiintunut seuranta saadaan käyntiin kesästä 2021 alkaen.
Käynnistyvä kimalaisten seuranta perustuu vapaaehtoisten keräämiin havaintoihin. Heitä etsittiin tänä keväänä aktiivisella tiedottamisella keskeisille kohderyhmille: mehiläistarhaajille, perhosharrastajille ja Luonnonsuojeluliiton someseuraajille.
Kiinnostus ylitti odotukset, sillä mukaan tarjoutui noin 70 havainnoijaa. He ovat parhaillaan käynnistämässä tiedonkeruuta yhteensä 83 havaintopaikalla. Kullekin näistä on suunniteltu noin kilometrin kävelyreitti, joka kierretään kesän aikana toistuvasti säännöllisin väliajoin. Vastaan tulleet kimalaiset lasketaan ja kirjataan muistiin lajin tai lajiryhmän tarkkuudella. Näin saadaan tarkkaa tietoa kimalaismäärien vaihtelusta.
Kimalaiset ovat maamme tärkeimpiä luonnonvaraisia pölyttäjiä. Tarhamehiläisillä on maataloudessa suurta, mutta lähinnä paikallista merkitystä; mehiläistarhaajia on niin vähän, ettei tarhamehiläisillä pystytä turvaamaan pölytystä kovin laaja-alaisesti. Suomalaisille tärkeät metsämarjat mustikka, puolukka ja vadelma sitä vastoin ovat tyystin luonnonvaraisten pölyttäjien, ennen kaikkea kimalaisten varassa.
Pölyttäjät vaikeuksissa
Viime vuosina eri puolilta maailmaa on uutisoitu hälyttäviä havaintoja pölyttäjien ja muiden hyönteisten määrien vähenemisestä. Tämä on saanut päättäjätkin huolestumaan. EU on käynnistänyt pölyttäjien suojelun tehostamiseksi yhteisen aloitteen, minkä seurauksena myös Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista pölyttäjästrategiaa. Osana tähän liittyy tarve pölyttäjien seurantaan, jota nyt valmistellaan PÖLYHYÖTY -hankkeessa. Hanke on kolmivuotinen (2019–2021), ja siinä selvitetään kimalaisseurannan käynnistämisen lisäksi pölyttäjähyönteisten pitkän ajan kannanmuutoksia Suomessa sekä pölytyspalveluiden taloudellista arvoa ja tarjontaa maataloudessa.
Kivikkokimalainen kiertää toukokuussa innolla peltokanankaalin kukintoja, sillä keväisin tarjolla on niukasti mesikasveja. Kuva Janne Heliölä.
SYKE raportoi tulevana syksynä alustavia tietoja ensimmäisen kesän tuloksista. Havainnointi jatkuu kesällä 2020, ja mukaan toivotaan tuolloin lisää vapaaehtoisia. Kaksivuotisen pilottivaiheen tulokset sekä suunnitelma säännöllisen seurannan käynnistämiseksi esitellään keväällä 2021.
Lisätietoja
Kimalaisseurannan koordinointi
Tutkija Janne Heliölä, p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
PÖLYHYÖTY -hankkeen vetäjä
Erikoistutkija Juha Pöyry, p. 0295 251 534, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, p. 040 509 8654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkit