Uutinen 23.5.2019 klo 10.57
Dronella otettu ilmakuva jääpadosta. Kuva on otettu Ounasjoen Luonuasaaresta ylävirtaan 30.4.2019 aamupäivällä. © Lapin ELY-keskus
Tulvahavainnoinnissa ja tulvatilannekuvan ylläpitämisessä pienoiskoptereilla otetut ilmakuvat ja videot ovat ylivoimaisia verrattuna pelkästään maasta tapahtuvaan havainnointiin.
Tänä keväänä niillä tuotettua ilmakuvaa käytettiin varsinkin Ounasjoen jäätilanteen kartoittamisessa.
Ketterät ja nopeasti ilmaan saatavat pienoiskopterit, eli dronet, ovat nykyisin tärkeitä apuvälineitä tulvien havainnoinnissa. Erityisen käteviä ne ovat jokien jäätilanteen havainnoinnissa. Ilmasta otettujen valokuvien ja videoiden avulla saadaan hyvä käsitys tulvatilanteesta. Niiden avulla voidaan myös arvioida jääpadon muodostumisriskiä ja muodostuneen jääpadon vaikutuksia.
Dronet, joista käytetään myös nimitystä droonit, on todettu erittäin hyödyllisiksi apuvälineiksi laajemminkin vesialalla. Niitä on käytetty esimerkiksi levätilanteen kartoittamisessa.
Apuna myös hyydepatojen tarkkailussa
Jääpadon aiheuttaman tulvan ja jääpadossa olevan jäämäärän arvioimisen lisäksi on tärkeää havainnoida olosuhteita jääpadon ylä- ja alapuolella. Havaintojen avulla pystytään arvioimaan tilanteen kehittymistä ja sitä, mihin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä. Tänä keväänä dronella kuvattua ilmakuvaa käytettiin varsinkin Ounasjoen jäätilanteen kartoittamisessa.
Talvisessa hyydetilanteessa dronea voidaan käyttää hyväksi varsinkin pohjajään sijainnin ja määrän arvioinnissa. Näin saadaan luotua hyydetulvasta hyvä kokonaiskuva. Valon vähäisyys keskitalvella tosin haittaa hieman pohjajään havainnointia. Dronen käyttöä joen hyydetilanteen arvioinnissa testattiin Kymijoen alajuoksulla maaliskuussa 2018.
Myös reaaliaikaista kuvaa
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laboratoriokeskuksessa on kehitetty EnviCal Manager -järjestelmä, joka mahdollistaa muun muassa reaaliaikaisen videokuvan välittämisen dronesta internet-palveluun eri toimijoiden katsottavaksi. Osana VEMIDI- ja RPAS-OHKE-hankkeita tämä mahdollisuus otettiin viime talvena käyttöön yhdeksässä ELY-keskuksessa. Sitä käytettiin esimerkiksi keväällä Ounasjoen jäänlähdön tarkkailuun.
Lisätietoja:
Yli-insinööri Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkkejä: