Uutinen 23.5.2019 klo 11.02
Kuivuus näkyy Tammelan Pyhäjärvellä © Johanna Korhonen
Viime vuonna saimme muistutuksen siitä, ettei Suomikaan ole turvassa kuivuuden vaikutuksilta. Tänä keväänä huhtikuun alussa Laitilan kaupungintalolla pidettiin valmiusharjoitus, jossa tarkasteltiin etenkin vesihuollon kuivuuteen varautumista. Harjoituksen pohjalta laadittiin parikymmentä toimenpidesuositusta.
Kuivakausi iskee väistämättä joskus. Kuivuuden vaikutuksia voidaan pienentää varautumalla. Tästä syystä Laitilan kaupungintalolla järjestettiin Suomen ensimmäinen kuivuuteen keskittyvä valmiusharjoitus.
Valmiusharjoituksen tavoitteena oli lisätä osallistujien tietoutta kuivuudesta, kuivuuden vaikutuksista ja toimenpiteistä kuivuuden vaikutusten pienentämiseksi. Harjoituksiin oli kutsuttu viranomaisten lisäksi myös yksityisen sektorin edustajia.
Osallistujia oli kaikkiaan noin 40. Suurin osa heistä oli Vakka-Suomen kunnista, mutta myös laajemmin Varsinais-Suomen alueelta. Mukana oli myös kansallisen tason edustajia muun muassa maa- ja metsätalousministeriöstä ja Ruokavirastosta.
Harjoituksessa kuivuuden vaikutuksia sekä varautumismahdollisuuksia tarkasteltiin etenkin vesihuollon ja osin myös maatalouden kannalta. Harjoitus toteutettiin ryhmätyöskentelynä. Työskentely lähti liikkeelle kuivuusskenaarion pohjalta.
Harjoituksen perusteella on tarkoitus kehittää kuivuusvalmiusharjoitukselle malli, jota voidaan soveltaa muuallakin Suomessa. Vakka-Suomi valikoitui ensimmäiseksi kohdealueeksi sen vuoksi, että alueella on merkittävä kuivuusriski. Riskiä lisää alueen pohjavesimuodostumien pienuus, vähäjärvisyys ja merkittävä vesi-intensiivinen maatalous ja teollisuus.
Työpajan tuloksena tunnistettiin lähes 200 toimenpidettä, joilla voidaan vähentää kuivuuden haitallisia vaikutuksia. Niiden pohjalta laadittiin noin 20 toimenpidesuositusta, jotka sisälsivät ehdotuksia kuivuuteen varautumiseksi. Suositukset liittyvät esimerkiksi vedenkuljetukseen ,varavesilähteisiin, resursointiin ja tiedotukseen. Saadun palautteen perusteella osallistujat pitivät harjoitusta tarpeellisena ja hyödyllisenä. Hankkeesta laadittiin loppuraportti (http://bit.ly/Kuivuus2019).
Harjoituksen järjestivät yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Winland-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto.
Winland-hankkeessa selvitetty kuivuuden vaikutuksia
SYKEn Winland-hankkeessa on tutkittu kuivuutta muun muassa selvittämällä havaintohistoriamme pahinta kuivakautta 1939–1942 sekä vastaavan kuivakauden vaikutuksia nyky-Suomessa ja tulevaisuudessa.
Tulosten perusteella paha kuivuus vaikuttaa merkittävästi sekä vesistöihimme että vedenkäyttäjiin erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Tutkimuksen pohjalta julkaistiin huhtikuussa 2019 Policy Brief, jossa esitetään toimenpidesuosituksia, esimerkiksi kuivuudenhallintasuunnitelmat.
Tieteelliset artikkelit aiheesta:
Ahopelto, Veijalainen, Guillaume, Keskinen, Marttunen & Varis (2019). Can There be Water Scarcity with Abundance of Water? Analyzing Water Stress during a Severe Drought in Finland. Sustainability 2019, 11(6), 1548
Veijalainen, Ahopelto, Marttunen, Jääskeläinen, Britschgi, Orvomaa, Belinskij & Keskinen, 2019. Severe drought in Finland: modeling effects on water resources and assessing climate change impacts. Sustainability 2019, 11, 2450.
Lisätietoja:
Lauri Ahopelto, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto, Vesi ja kehitys ryhmä (wdrg.aalto.fi) etunimi.sukunimi@aalto.fi - Twitter: @LauriAhopelto
Linkkejä: