Onko Suomen vesissä haamuverkkoja?

Tiedote 29.5.2019 klo 8.31

Haamuverkot ovat kalastajien menettämiä pyydyksiä, jotka kalastavat merissä ja vesistöissä itsekseen. Ne ovat haitta eläimille ja osa merten muoviongelmaa. Suomen ympäristökeskus SYKE ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL r.y. ovat alkaneet selvittää Selkämeren haamuverkkotilannetta.

SAKL-1_HAAMUVERKOT_556x303
Reposaaren kalasataman hoitaja Jorma Marjamäki opastaa kaupungin työntekijöitä käyttämättä jääneiden verkkojen keräämisessä. © Kuva: Markku Saiha / Paapuuri Oy

Haamuverkot eivät ole uusi ilmiö. Maailmalla aihe nousi keskusteluun 2000-luvulla merten muoviongelman myötä, mutta itse ilmiö juontaa juurensa 1900-luvun puoliväliin. Silloin pyydysten valmistusmateriaalina käytettyjä luonnonkuituja alettiin korvata synteettisillä materiaaleilla, esimerkiksi nailonilla. Pyydysten kestävyys parani, mutta samalla syntyi haamuverkko-ongelma.

Eri muoveista koostuvien pyydysten hajoaminen meressä on äärimmäisen hidasta. On arvioitu, että kaikesta maailman meriin päätyvästä muovijätteestä haamuverkot muodostavat kymmenesosan ja ovat näin vedenalaisen muovijätteen merkittävin laji.

Hukkaan heitetty saalis

Haamuverkot eivät pyydystä pelkästään kalaa. Matalissa vesissä oleviin pyydyksiin takertuu kalojen lisäksi merilintuja ja hylkyjen yhteydessä oleviin pyydyksiin takertuu hylkeitä. Näistä kaikista haamuverkkojen saalislajeista on havaintoja myös Itämerellä. Haamuverkkojen saalis ei tule ihmisten eikä eläinten ravinnoksi vaan on hukkaan heitetty.

Haamuverkot jatkavat pyydystämistä kauan, tyypillisesti kuukausien ajan, mutta maailman merien syvänteissä jopa vuosikausia. Ajan kuluessa verkot painuvat pohjaan niihin kertyvän saaliin takia. Lisäksi ne limoittuvat, jolloin niiden kalastavuus heikkenee.

Suomessa haamuverkkojen sijaintia, määrää tai vaikutuksia ei ole aiemmin arvioitu. Tänä vuonna SYKE ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL r.y. ovat aloittaneet hankkeen haamuverkkojen määrän ja sijainnin selvittämiseksi. Selvitys tehdään Selkämerellä, jossa kaupallinen kalastus on elinvoimaista.

”Vesissämme olevien haamuverkkojen sijainnista ja määrästä ei ole tietoa, emmekä pysty luotettavasti arvioimaan, miten suurta haittaa ne aiheuttavat. Tällä hetkellä haamuverkkojen keräämistä ei ole organisoitu eikä asiasta tiedoteta”, toteaa ryhmäpäällikkö Mika Raateoja SYKEstä.

SAKL_8_HAAMUVERKOT_556x303
Ilman järjestettyä kierrätystä ja keräysastioita käytöstä pois jääneet pyydykset kertyvät laitureille ja satamiin. Kuvassa verkkoja ja rysien osia Porin Reposaaressa. © Kuva: Markku Saiha / Paapuuri Oy

Tavoitteena on kehittää Suomen aluevesien oloihin soveltuvia menetelmiä haamuverkkojen keräämiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä ammattikalastajien kanssa, jotka nykyisinkin keräävät merestä löytyvää roskaa ja haamuverkkoja. Tarkempaa tietoa Selkämeren tilanteesta saadaan loppukesällä, kun haamuverkkoja lähdetään keräämään kalastusaluksella.

Alustavien tulosten mukaan Suomessa kaupallinen kalastus ei nykyisellään näytä olevan merkittävä haamuverkkojen lähde. ”Meillä Suomessa avomerialueen verkkopyynti on käytännössä loppunut, eikä ammattikalastus ole siinä mielessä haamuverkkojen aiheuttaja. Sen sijaan käyttämättä jääneitä pyydyksiä riittää maissa. Esimerkiksi kalasatamiin on kertynyt rikkoutuneita, nykysäädösten vastaisia tai muuten käyttökelvottomia pyydyksiä”, kertoo toimitusjohtaja Kim Jordas Suomen ammattikalastajaliitto SAKL r.y:stä.

Tavoitteena verkkomateriaalin kierrätys

Kalanpyydykset koostuvat pääosin eri muoveista ja metalleista. Ne ovat sinänsä arvokasta materiaalia kierrätykseen. Kapyysi-hankkeessa kehitetään pyydysten keräystä ja jätehuoltoa. Jätehuolto tulee suunnitella tarkasti ja kierrätys järjestää siten, etteivät kustannukset muodostu hyötyjä suuremmaksi. ”Pyydysten jätehuolto tulisi järjestää niin, että muovit saataisiin materiaalikierrätykseen, mutta jos se ei onnistu, niin ainakin ne tulisi hyödyntää energiana. Tuotamme rannikkokunnille toimintasuunnitelman siitä, miten pyydyksiä kannattaisi kerätä kiertotalouden tarpeisiin”, Raateoja kertoo.

Haamuverkkojen määristä sisävesissä ei ole tietoa, ei myöskään virkistyskalastuksen osuudesta verkkojen määrään. Esimerkiksi mökkiläisillä on varastoissaan paljon vanhoja verkkoja, jotka nekin pitäisi saada kierrätyksen piiriin.

Lisätietoja

• Ryhmäpäällikkö Mika Raateoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 536, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• Toimitusjohtaja Kim Jordas, Suomen ammattikalastajaliitto SAKL r.y., p. 0400 720 690, s-posti: etunimi.sukunimi@sakl.fi

• Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 242, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hankkeen verkkosivut:

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön:

http://www.sakl.fi/index.php/fi/kapyysi/onko-suomessa-haamuverkkoja 
Kuvaaja: Markku Saiha / Paapuuri Oy
Kuvat ovat tiedotusvälineiden käytettävissä Kapyysi-hankkeesta uutisoitaessa.


Kohderyhmä: