Puolet vesien uhanalaisista hyönteislajeista sinnittelee pienvesissä

Tiedote 17.6.2019 klo 8.00

Suomen ympäristökeskus ja vesihyönteistyöryhmä tiedottavat 17.6.2019

Maaliskuussa 2019 julkaistussa Suomen lajien viidennessä uhanalaisuusarvioinnissa oli mukana yli 1 500 vesi- ja kosteikkoelinympäristöissä elävää hyönteislajia. Puolet Punaiselle listalle päätyneistä 206 vesihyönteislajista elää ensisijaisesti pienvesissä. Pienvesien tilan parantaminen palvelisi myös laajemmin vesiensuojelun tavoitteita.

Neidonkorento
Neidonkorennot kosiolennolla. Neidonkorento on yleinen laji eteläisessä Suomessa ja laji on elinvoimainen. Kuva Petri Ahlroth.

Pääasiassa vesielinympäristöissä elää yhteensä 206 Punaiselle listalle päätynyttä päivänkorento-, sudenkorento-, koskikorento-, kovakuoriais-, vesiperhos- ja sääskilajia. Näistä 9 todettiin maastamme hävinneiksi, 56 puutteellisesti tunnetuiksi, 92 silmälläpidettäviksi ja 49 uhanalaisiksi. Näistä Punaisen listan lajeista 50 % (103 lajia) elää pienvesissä joita ovat purot ja norot, lähteiköt sekä lampareet ja allikot. Lisäksi 44 lajia elää pääasiassa järvissä, 47 joissa ja koskissa ja 12 muissa vesielinympäristöissä. Vesihyönteisten uhanalaisuusarviointia vaikeuttaa lajien seurannan puute, mikä näkyy mm. suhteellisen suurena puutteellisesti tunnettujen lajien määränä.

Pienvesien tila todettiin heikoksi vuonna 2018 julkaistussa Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointiraportissa. Elinympäristön heikko tila vaikuttaa suoraan pienvesistä riippuvaisen lajiston hyvinvointiin. Kalliolampia lukuun ottamatta kaikki pienvesiluontotyypit ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia tai puutteellisesti tunnettuja. Pienvesien luonnontilaa ovat heikentäneet erityisesti laajamittaiset metsätalouteen liittyvät maankäytön muutokset, kuten uomien perkaus sekä ojitukset ja niiden aiheuttama vesistökuormitus.

Pohjoiset letot tärkeitä hyönteisille

Kalkkivaikutteiset lettosuot ovat eräiden uhanalaisten sääskilajien ainoita elinympäristöjä. Lettosoilla elävien lajien esiintymät painottuvat Pohjois-Suomeen, koska siellä näitä suotyyppejä on eniten jäljellä. Pohjoisilla, rimpisillä letoilla elää mm. sutihattara, joka Euroopassa tunnetaan vain Ruotsin ja Suomen Lapista.

Metsäpuro
Elinvoimainen metsäpuro, joka tarjoaa erilaisia elinympäristöjä monelle pienvesiin sopeutuneelle lajille. Kuva Jari Ilmonen.

Vuonna 2014 tieteelle uutena kuvatun perämerenhattaran harvat tunnetut populaatiot elävät Perämeren rantaniityillä sekä yhdellä lähdeletolla Torniossa. Lisäksi palsasoilla elää harvinaisia, arktisia sääskilajeja, joita uhkaa ilmaston nopea lämpeneminen.

Pienvesien huono tila on osa isompaa kuvaa

Pienvedet sijaitsevat vesistöjen latvoilla, missä maankäytön muutokset näkyvät selvimmin. Pienvesien kohtalon jakavat suoluontotyypit ja -lajit, joissa uhanalaisuuden aste on myös erittäin korkea. Valuma-alueelta tuleva kuormitus kertyy pienvesien kautta suurempiin vesistöihin, ja toisaalta pienvedet ovat esimerkiksi uhanalaisten vaelluskalojen ja jokihelmisimpukan kannalta merkittäviä lisääntymis- ja elinympäristöjä.

Vaikka lain suoja on tiukentunut pienvesien osalta ja ne huomioidaan entistä paremmin talousmetsien käytössä, vuosikymmenien tuhojen korjaamiseksi tarvitaan laajamittaisia toimenpiteitä. Suomessa on kymmeniä tuhansia kunnostamisen ja ennallistamisen tarpeessa olevia puroja, noroja ja lähteikköjä, joihin liittyy potentiaalisesti arvokkaita suo- ja metsäelinympäristöjä. Toimenpiteillä voidaan parantaa myös alapuolisten vesistöjen tilaa.

Tuhoutunut metsälähde
Metsätalous on yksi merkittävin tekijä pienvesien häviämisessä. Kuvan hakkuussa on menetetty arvokas metsälähde. Kuva Jari Ilmonen.

Pienvesiä on valtavasti, mutta laajapohjaisella suunnittelulla kunnostustoimia voidaan kohdentaa niin, että luonnolle saatava kokonaishyöty on mahdollisimman suuri. Kokonaisvaltaisella valuma-aluetason suunnittelulla ja toimenpiteillä voitaisiin parantaa vesistöjen sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ja siten myös niiden lajiston tilaa.


Lisätietoja

Vesihyönteistyöryhmän puheenjohtaja Jari Ilmonen,  Metsähallitus luontopalvelut, p. 040 831 8307, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Vesihyönteistyöryhmän sihteeri Jukka Salmela, Lapin maakuntamuseo, p. 040 521 3013, etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi


Linkit

 


Kohderyhmä: