EU:n jäsenmaat korjaavat parhaillaan EU:n komission suositusten perusteella metsien vertailutasoesityksiään vuosille 2021-2025. Komissio vahvistaa vertailutasot vuonna 2020. Vielä ei siis tiedetä, minkä suuruinen metsien vertailutaso tulee olemaan, eikä myöskään sitä, minkälaisella hakkuumäärällä siihen päästäisiin. Nielun tuleva kehitys riippuu voimakkaasti puuston kasvun ja kokonaispoistuman kehityksestä.
Suomen alkuperäinen joulukuussa 2018 EU-komissiolle jätetty vertailutaso oli 35 MtCO2-ekv. vuodessa puutuotteineen ja 28 MtCO2-ekv. vuodessa ilman puutuotteita. Kesäkuussa 2019 Luonnonvarakeskus korjasi vertailutasolaskelmaa uudistuskypsyyden määritelmän osalta, jolloin vertailutasoksi muodostui 38 MtCO2-ekv. vuodessa puutuotteineen ja 31 MtCO2-ekv. vuodessa ilman puutuotteita. Korjatussa laskelmassa hakkuukertymä oli 81-82 Mm3 vuodessa. Parhaillaan tekeillä oleva komissiolle toimitettava esitys voi poiketa tästä korjatusta laskelmasta.
Ylen MOT -ohjelmassa (28.10.2019) esitin arvion, että 81-82 Mm3 vuotuisella hakkuutasolla metsänieluksi muodostuisi vain 15-16 MtCO2-ekv. vuodessa. Lisäksi esitin, että 38 MtCO2-ekv. vuotuinen nielu voitaisiin saavuttaa alle 70 Mm3:n vuotuisilla hakkuilla. Miksi arvioni (katso linkki blogin lopussa) poikkeaa niin merkittävästi korjatusta vertailutasolaskelmasta?
LULUCF-asetuksen mukaan vertailutason määrittämiseen käytetyn mallin tulee olla johdonmukainen kasvihuonekaasuinventaarioiden kanssa (LULUCF-asetuksen Artikla 8 ja liite IV, kohta h ). Vertailutason toteuttavalla hakkuumäärällä tulee siten olla selkeä yhteys tilastojen kuvaamaan historialliseen kehitykseen.
Vuosina 2005-2017 puuston nielu on riippunut voimakkaasti puuston kasvun ja kokonaispoistuman erotuksesta. Kun otetaan lähtökohdaksi 2005-2017 toteutunut puuston nielu, kasvu ja kokonaispoistuma, päädytään vuosien 2021-2025 nielun arvioimisessa lukuun, joka on noin 10 MtCO2 vuodessa pienempi kuin vertailutasolaskennassa mallintamalla saatu luku.
Yksi huomioon otettava tekijä on myös se, että vertailutasolaskennassa puuston kokonaispoistuman ja hakkuukertymän suhde on ollut selvästi alhaisempi kuin miten se on toteutunut vuosina 2005-2017. Jos toteutuvan kokonaispoistuman ja hakkuukertymän suhde noudattaa tilastoja, muodostuu kokonaispoistuma vertailutasolaskennan hakkuumäärällä vertailutasolaskentaa suuremmaksi ja vastaavasti puuston vuotuinen nielu edelleen noin 5-6 MtCO2 pienemmäksi.
Tilastojen perusteella voi myös karkeasti arvioida millä hakkuutasolla puutuotteineen laskettu 38 MtCO2-ekv. vuotuinen vertailutaso todennäköisesti saavutettaisiin, jos runkopuun kasvu olisi vertailutasolaskennan mukainen. Päädyin arviossani alle 70 Mm3:n vuotuiseen hakkuutasoon.
Jotta EU komissio voi hyväksyä Suomen esityksen metsien vertailutasoksi, tulee nielun ja hakkuiden johdonmukaisuus varmistaa korjatussa vertailutasoesityksessä. Kokonaan oma kysymyksensä on vielä se, minkälainen hakkuutaso on vertailutasolaskennassa asetuksen mukainen. Suomen päivitetty vertailutasoesitys valmistuu joulukuussa.
Sampo Soimakallio työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa luonnonvarojen kestävän käytön ryhmäpäällikkönä. Hän toimii EU:n asiantuntijaryhmässä EU-komission nimittämänä riippumattomana asiantuntijana. Tässä blogi-kirjoituksessa hän kertoo omia havaintojaan Suomen vertailutasolaskennoista.
Taustatiedot YLE MOT-ohjemassa esittämiini arvioihin (Liitetiedosto, word)
SYKEn Havaintoja-blogi: