Uutinen 16.12.2019 klo 9.45
Ryhmätyö käynnissä EU:n tulvatyöryhmän työpajassa 16. lokakuuta Helsingissä. © Sari Väisänen/SYKE
Suomi isännöi lokakuussa Helsingissä EU:n tulvatyöryhmän kokousta ja työpajaa. Kolmipäiväisessä tapahtumassa aiheena oli muun muassa vesidirektiivien toimivuustarkastelun eteneminen. Kokouksen yhteydessä pidettiin työpaja. Sen aiheena oli muun muassa tulvariskien hallinnan tavoitteiden seuranta indikaattoreiden avulla. Lisäksi järjestettiin kaksi seminaaria hulevesien hallinnasta.
EU:n tulvatyöryhmässä (Working Group on Floods, WGF) EU:n jäsenmaat ja Euroopan komissio vaihtavat tietoa tulvariskien hallinnan ja tulvadirektiivin toimeenpanon ajankohtaisista asioista.
Kokouksia on yleensä kaksi kertaa vuodessa kiertävästi eri maissa. Helsingissä järjestettiin 26. kokous. Helsingin kokouksessa aiheena olivat muun muassa vesidirektiivien toimivuustarkastelun (fitness check) eteneminen ja tulvariskien hallinnan parhaiden käytäntöjen dokumentti, jota komissio on alkanut valmistella. Dokumentissa kerrotaan tulvariskien hallinnan menetelmistä Euroopan unionin alueella, ja komissio toivoo jäsenmaiden osallistumista sen valmisteluun.
Osallistujia kokouksessa oli noin 60, ja he edustivat noin 20 jäsenmaata ja eri sidosryhmiä, kuten Euroopan vesiyhdistystä (European Water Association, EWA) ja Euroopan investointipankkia.
Työpaja tulvariskien hallinnan tavoitteista, toimenpiteistä ja seurannasta
WGF:n kokousten yhteydessä on perinteisesti järjestetty työpaja. Tällä kertaa työpajan aiheina olivat tulvariskien hallinnan tavoitteiden asettaminen, toimenpiteiden määrittely ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta. Aiheita käsiteltiin alustuksissa ja ryhmätöissä. Jäsenmaille oli etukäteen lähetetty aiheita koskeva kysely. Kyselyn tuloksia käytettiin työpajan materiaalina.
Työpajassa käydyn keskustelun mukaan toimenpiteet kannattaa määritellä yksityiskohtaisesti ja selkeästi, sillä silloin tavoitteiden ja toimenpiteiden kytkeminen toisiinsa ja edistymisen seuranta on tehokkaampaa. Yksityiskohtaisen määrittelyn lisäksi on kuitenkin muistettava kokonaiskuva sekä tulvariskien hallinnan vaikutukset muuhun toimintaan, esimerkiksi vesienhoitoon.
Edistymisen seurantaan tarvitaan indikaattoreita. Niiden tulisi olla yhdenmukaisia, verrattavia ja relevantteja. Työpajan keskeiset johtopäätökset esitetään raportissa, joka valmistuu keväällä, ennen WGF:n seuraavaa kokousta.
Työpajan aihe oli hyvin ajankohtainen Suomelle, sillä tulvariskien hallinnan tavoitteiden asettaminen on meillä parhaillaan käynnissä vesistöalueiden ja rannikon merkittävien tulvariskialueiden tulvaryhmissä.
Tulvariskien hallinnan ensimmäisellä kierroksella 2010–2015 Euroopan komissio kiinnitti palautteessaan huomioita erityisesti tavoitteiden ja toimenpiteiden seurannan kehittämiseen ja seurannan ja kehittämisen kytkemiseen toisiinsa.
WGF:n kokouksen ja työpajan yhteydessä järjestettiin UrbanStormWaterRisk-hankkeen loppuseminaari ja Itämeren-Barentsin yhteistyöverkoston (IBA) ilmastonmuutos-hulevesiresilienssi-seminaari.
Lisätietoja:
- Yli-insinööri Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Suunnittelija Niklas Dahlberg, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
EU:n Tulvatyöryhmän kokous ja työpaja järjestettiin Helsingissä 16.-18.10.2019. Valmistelusta vastasivat maa- ja metsätalousministeriö ja SYKE. Samassa yhteydessä 15.-16.10. järjestettiin kaksi puolen päivän seminaaria, joiden järjestelyistä vastasi Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Linkkejä: