Lahden Kymijärvellä on testattu uutta järvikunnostusmenetelmää, jonka tavoitteena on järven tilan parantaminen ravinnepitoista alusvettä poistamalla ja puhdistamalla. Lisäksi testataan menetelmän potentiaalia kiertotalousratkaisuna, jossa alusveden fosfori otetaan uudelleen käyttöön.
Välttävässä ekologisessa tilassa oleva Kymijärvi on Lahden seudun järvistä heikkokuntoisin. Pitkäaikaiset ravinnepäästöt valuma-alueelta ovat johtaneet järven rehevöitymiseen, ja ravinteiden luonnollinen poistuminen järvestä on suhteellisen hidasta. Vaikka Kymijärvi on matala, veden lämmetessä kesäisin järvi kerrostuu kahdeksi kerrokseksi. Kylmempi pohjan lähellä oleva kerros eli alusvesi on usein hapeton ja erityisen fosforipitoinen.
Työryhmä on suunnitellut, rakentanut ja testannut uutta järjestelmää, jossa alusvettä pumpataan pois järvestä ja puhdistetaan suodatussysteemissä Kariston kaupunginosassa. Vettä pumpataan käsittelykaivoon, jossa fosfori voidaan saostaa joko vedessä luontaisesti olevien aineiden tai veteen lisätyn saostuskemikaalin avulla. Saostuma jää hiekka- ja sorasuodattimiin, kun taas puhdistettu vesi virtaa takaisin järveen Kariston kosteikon kautta.
Tulokset ovat lupaavia. Pumpatun alusveden fosforista yli 80 % pidättyy järjestelmään, ja vesi on silminnähden kirkkaampaa suodattimien jälkeen. Työryhmä on mitannut myös muita vedenlaatuparametreja sivuvaikutusten seuraamiseksi ja systeemin mahdollisen laajennuksen toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi. Myös talteen otetun fosforin potentiaalista kiertotalousarvoa tutkitaan.
Kunnostushanketta toteuttavat mm. Helsingin yliopisto, Lahden ympäristöpalvelut ja Nordkalk Oy Ab. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö. Hankkeeseen osallistuvat myös paikalliset yhtiöt Sipti Infra ja Rantala Timber.
Projektipäällikkö, professori Jukka Horppila, Helsingin yliopisto, jukka.horppila@helsinki.fi