Uutinen 20.2.2020 klo 13.08
Uuhikonojan valuma-alueella selvitetään muun muassa jatkuvatoimisin vedenlaatuanturein luonnonmukaisen peruskuivatuksen hyötyjä © Petri Ekholm
Maatalous eroaa monesta muusta vesien ravinnekuormittajasta siinä, että suuri osa peltovalumavesien fosforista on maahiukkasiin sitoutunutta. Levät kykenevät käyttämään kasvuunsa kuitenkin vain yhtä fosforimuotoa, liuennutta ortofosfaattia. Kaikkien muiden fosforimuotojen merkitys levien ravinnelähteenä, ja vesien rehevöitymisessä, riippuu siitä, missä määrin ne muuntuvat tällaiseksi liuenneeksi fosfaatiksi. Samassa Vedessä -hanke on nyt runsaan kaksi vuotta tutkinut maataloudesta peräisin olevaa rehevöittävää fosforia ja sen vähentämistä. Kun hanke vuoden tai kahden päästä päättyy, mitä olemme saaneet selville? Seuraa ennustus.
Laboratoriokokeilla ja matemaattisilla mallinnuksilla selvitetään fosforin kulkeutumista
Fosforin vapautuminen maahiukkasista – niiden kulkeutuessa pelloilta ojiin, jokiin ja aina järvien tai merenlahtien pohjasedimentteihin – tunnetaan hankkeessa tehtyjen laboratoriokokeiden ansiosta entistä tarkemmin. Osaamme ennustaa, missä vaiheessa fosforia vapautuu ja mihin suurin riski fosforin vapautumiselle kohdistuu. Hiukkasmaisen fosforin rehevöittävyys lienee voimakkainta rehevillä merialueilla, esimerkiksi Saaristomerellä, jossa pohjalle laskeutuneen maa-aineksen rautaan sitoutunut fosfori pääsee irti. Eroosiontorjunnalla voi siis olla erilainen vaikutus rehevöitymiseen, riippuen siitä millaiseen ympäristöön eroosioaines päätyy. Yhteiskunnallista ja yksilön taloudellista optimia kuvaava matemaattinen malli on piirtänyt eroosiontorjunnan erityisalueet Suomen kartalle ottaen huomioon laboratoriokokeiden tulokset ja vastaanottavan vesistön ominaisuudet.
Kuinka liuenneen fosforin huuhtoumat voi pitää kurissa?
Maalajista riippuen peltovalumavesissä on eri määriä leville suoraan käyttökelpoista liuennutta fosfaattia. Pitoisuus on sitä korkeampi mitä korkeampi on viljavuusanalyysin mukainen fosforiluku. Pelloilta vesiin liuenneessa muodossa huuhtoutuva fosfori on ärhäkkää rehevöittämään ja sen pääsyä vesiin on mahdollista vähentää sopeuttamalla fosforilannoitteiden käyttö kasvien tarpeen mukaiseksi. Hankkeen tulosten pohjalta voidaan arvioida, missä vaiheessa vain harvoin muokattavat maat tulisi kääntää, jotta liuenneen fosforin huuhtoumat pysyisivät kurissa. Hanke on myös tuottanut tietoa rakennekalkin mahdollisuuksista rehevöittävän fosforin hillitsijänä.
Tulvatasanteet sitovat ravinteita ja pitävät peltojen kuivatustilaa yllä
Hanke on myös laajentanut tietopohjaa peltojen luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta sekä siitä, miten kuivatus on järjestettävissä viljelijöiden yhteistyönä ojitusalueittain. Keskeisimpänä luonnonmukaisena menetelmänä tutkimme tulvatasanteellisten kaksitasouomien hyötyjä salaojavesien puhdistamisen ja peltojen kuivatustilan pysyvyyden kannalta. Tutkimissamme kaksitasouomissa tulvatasanteille pidättyi maa-ainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita, ja kapea alivesiuoma on pitänyt itsensä puhtaana liettymisestä, mikä pitää yllä peltojen kuivatussyvyyttä.
Viljelijäyhteistyö keskiössä
Viljelijäyhteistyö mahdollistaa myös huomion siirtämisen yhä enemmän pellon kasvukunnon parantamiseen sekä kasvien kasvuun, jotta ravinteet päätyisivät suuremmassa määrin vesistön sijasta satoon. Hankkeen nimen mukaisesti työtä tehdään yhdessä viljelijöiden kanssa, vastakkainasettelua välttäen. Hankkeessa toteutetut viljelijähaastattelut tosin osoittavat, että lohkokohtaisten tietojen luovutus jakaa vahvasti mielipiteitä. Osa haastatelluista ehdottomasti torjuu ajatuksen, mutta osa pitää sitä luontevana ja mahdollisesti hyödyllisenä osana tulevaisuuden tilanhoitokäytäntöjä.
Samassa Vedessä -hankkeessa kuljetaan atomien orbitaaleilta kuivatusalueelle. Kuvassa Antti-Jussi Kallio ja Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen röntgenabsorptiospektrometri, jolla todennetaan fosforin sitoutumista ja vapautumista rautaan. © Petri Ekholm
Seuraa ennusteen toteutumista ja muita hankkeen kuulumisia verkkosivuilta!
Samassa Vedessä on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama monitieteinen hanke, jossa on mukana Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto ja Pyhäjärvi-Instituutti. Voit seurata tämän ennusteen toteutumista vierailemalla nettisivuillamme (www.samassavedessa.fi), jossa voit myös käydä tilaamassa blogimme suoraan sähköpostiisi.
Teksti ja lisätietoja:
Erikoistutkija Petri Ekholm, Suomen ympäristökeskus, petri.ekholm@ymparisto.fi, p. 0295 251 102
www.samassavedessa.fi
Samassa vedessä hanke -video