Yksitoista kuntaa haluaa näyttää esimerkkiä kestävässä kulutuksessa

Uutinen 21.8.2020 klo 9.03
© Tiina Paju

Suomalaisen edelläkävijäkuntien Fisu-verkoston (Finnish Sustainable Communities) kunnat näyttävät esimerkkiä kestävässä kuluttamisessa ja haastavat myös muut kunnat pienentämään omaa ympäristöjalanjälkeään.

”Olemme varsinkin tämän vuoden aikana nähneet kouriintuntuvasti, miten mittavia globaalit ongelmat ovat. Kestävästi rakennetun yhteiskunnan pitäisi kestää myös häiriöt paremmin kuin lyhytnäköiselle voitontavoittelulle rakennetun. Juuri nyt kannattaakin miettiä, mitkä ovat ne tukijalat, joille tulevaisuuden yhteiskunnan perustamme”, kehottaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

”Nyt on hyvä aika nauttia aineettomista palveluista ja pohtia omia kulutustottumuksia. Tärkeää tässä tilanteessa on silti myös edistää elinvoimaa ja työllisyyttä Suomessa”, muistuttaa johtaja Isa-Maria Bergman Motivasta.

Fisuun kuuluu yksitoista kuntaa: Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Riihimäki, Turku ja Vaasa. Verkosto tavoittelee kolmea tavoitetta – ei päästöjä, ei jätteitä ja ei ylikulutusta – vuoteen 2050 mennessä. Näistä kulutuksen saattaminen kestävälle tasolle on koettu haastavimmaksi tavoitteeksi.

Fisu-kuntien ekologinen jalanjälki

Globaali ylikulutuspäivä on tänä vuonna 22. elokuuta. Miten Fisu-kunnat ovat pärjänneet kestävässä kulutuksessa?

”Jalanjälkimittarin kohdentaminen yksittäiselle kunnalle on tällä hetkellä tehtävissä vain hyvin karkeasti, sillä kuntakohtaista tietoa ei ole riittävästi saatavilla. Useimmat Fisu-kunnat pärjäävät kyllä suomalaisten kuntien keskinäisessä vertailussa, mutta kokonaisuudessaan nämäkään kunnat eivät voi kehua lähtötilannettaan”, sanoo professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Kestävän kulutuksen saavuttaminen haasteellista mutta mahdollista

Suomen ekologisesta jalanjäljestä kaksi kolmasosa muodostuu fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Suomi voisi saavuttaa kestävän kulutuksen tavoitteen, jos päästöjä vähennettäisiin 90 prosenttia ja esimerkiksi ruuan tai puutuotteiden ja rakentamisen vaatiman maapinta-alan käyttö puolitettaisiin.

Kestävän kulutuksen saavuttaminen ei siis ole mahdotonta, mutta asia vaatii Suomessa uudenlaista pohdintaa, kuten toimenpiteiden ja seurantamittarien selkeyttämistä. Fisu-kunnat haluavat olla avaamassa tätä keskustelua ja ennen kaikkea tuomassa esille konkreettisia esimerkkejä.

Esimerkkejä Fisu-kuntien resurssiviisauden teoista

Hyvinkään Energianeuvonta EnergiaHelppi on hyvinkääläisille suunnattu energianeuvontapalvelu. EnergiaHelppi auttaa asukkaita energiankäyttöön ja -kulutukseen liittyvissä asioissa henkilökohtaisesti. Palvelusta saa apua esimerkiksi erilaisiin energiajärjestelmiin liittyen.

Iin kunta on tehnyt ruohonjuuritason ilmastotyötä yhdessä kuntalaisten kanssa useassa hankkeessa. Esimerkiksi 50/50-toiminnassa oppilaat tekevät omissa koulurakennuksissaan erilaisia energiankulutukseen liittyviä mittauksia sekä kehittävät ja toteuttavat energiankulutusta vähentäviä toimia osana koulun arkea. Säästyneistä energiakuluista palautuu kullekin koululle puolet euroina omaan käyttöön.

Joensuussa hillitään ilmastonmuutosta yhdessä. Ilmastokorttelit-hankkeessa kokeillaan ja kehitetään uusia vihreitä ratkaisuja asukkaiden kanssa valituissa kortteleissa. Hankkeessa edistetään myös vihreää yrittäjyyttä, järjestetään tapahtumia ja suunnitellaan opetuspaketteja.

Jyväskylän Kankaan alueella kokeillaan rohkeasti uusia jätehuollon ratkaisuja, joissa moderni teknologia tukee ympäristötavoitteita. Jätehuoltoa kehitetään yhdessä paikallisten kanssa. Uusi digitaalisuutta hyödyntävä jätehuoltojärjestelmä kannustaa asukkaita vähentämään jätteen määrää ja lajittelemaan. Samalla viedään eteenpäin jätehuollon viestintää ja logistiikkaa.

Asukkaat kokeilivat arjen ilmastotekoja Kuopiossa Viksu kuopiolainen -kokeilussa kuukauden ajan. Kokeilun aikana muun muassa suosittiin perunaa ja ohraa riisin sijaan, otettiin lyhempiä suihkuja, ostettiin tavaroita kierrätettynä sekä tehtiin etätöitä. Kokeiluun osallistuneiden 17 kotitalouden hiilijalanjälki väheni kokeilujaksolla keskimäärin 9 prosenttia.

Lahdessa pilotoitava CitiCAP-sovellus kannustaa lahtelaisia kestävään liikkumiseen. Kyseessä on maailman ensimmäinen henkilökohtaisen päästökaupan kokeilu. Sovellus tunnistaa käyttäjän liikkumistavan ja kertoo matkoista aiheutuvat päästöt. Käyttäjien päästöoikeudet ja -katto vastaa kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen edellyttämiä päästövähennyksiä. Jos päästökiintiönsä onnistuu alittamaan, saa palkinnoksi säästettyjä päästöoikeuksia vastaavan virtuaalivaluutan verran rahan arvoisia palveluita.

Vuonna 2017 Lappeenrannan kaupunkikonserni teki päätöksen hankkia vain uusiutuvia käyttäviä autoja. Vuonna 2018 kaupunki otti käyttöönsä neljä yhteiskäytössä olevaa sähköautoa. Virka-aikana autot ovat kaupungin työntekijöiden käytössä ja virka-ajan ulkopuolella kuntalaisten ja matkailijoiden vuokrattavissa.

Riihimäkeläisten kestävää elämäntapaa edistetään KERI-hankkeessa, jossa kartoitetaan asukkaille tarjolla olevia kestävyyttä edistäviä palveluja. Tieto palveluista kootaan yhteen paikkaan, jolloin ne ovat helposti on kaikkien riihimäkeläisten ulottuvilla. Hankkeen avulla ohjataan myös tuotannon ja palveluiden kehittymistä nykyistä kestävämmiksi.

Turussa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) kehittää tekstiilien kiertotaloutta vauhdittavaa jalostuslaitosta yhteistyössä muiden Suomen jätelaitosten ja Telaketju-verkoston kanssa. Turkuun Topinpuiston kiertotalouskeskukseen valmistellaan myös täyden mittakaavan jalostuslaitosta koko Suomen poistotekstiileille. LSJH:n alueella on kerätty poistotekstiiliä vuodesta 2016 lähtien.

Vaasan kierrätysgalleria Minimossen on Suomen ensimmäinen vastuulliseen kuluttamiseen kannustava ja inspiroiva ostospaikka, jossa myydään kierrätettyjä tuotteita. Vanhat tuotteet ja materiaalit on tuunattu uusiksi persoonallisiksi tuotteiksi. Minimossenin takana on jäteyhtiö Stormossen.

Forssassa on ollut koko kaupunkikonsernissa käytetyllä sähköenergialla alkuperätakuu vuodesta 2019 lähtien. Kaupungissa selvitetään mahdollisuutta hankkia alkuperätakuut myös kaupungin käyttämälle kaukolämmölle. Kaukolämmön alkuperätakuut kannustaisivat kaukolämpötoimijaa lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä.

Lisää aiheesta

Lisätietoa

  • Professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Johtaja Isa-Maria Bergman, Motiva, puh. 040 487 4242, isa-maria.bergman@motiva.fi

Kohderyhmä: