Vaarallisten aineiden tarkkailua tulee tehostaa jätteenkäsittelyssä

Tiedote 13.8.2020 klo 8.53
© Sari Kauppi

Jätteenkäsittelyssä tarkkaillaan haitallisten aineiden päästöjä, mutta kaikkein vaarallisimpia yhdisteitä ei sisälly tarkkailuihin vielä riittävästi. Suomen ympäristökeskus selvitti jätteenkäsittelijöiden ympäristölupapäätösten avulla pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP-yhdisteiden) huomioimista teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvien laitosten päästötarkkailuissa.

Riskinä esimerkiksi rakennus-, muovi- tai elektroniikkajätteen käsittelyssä on vaarallisten aineiden päätyminen laitoksen hulevesien, jätevesien, ilma- tai hiukkaspäästöjen kautta ympäristöön. Vaaralliset aineet eivät saa myöskään päätyä uusiin tuotteisiin kierrätyksen kautta.

POP-yhdisteiden päästöt selvitettävä jätelaitoksilla

”Jätteenkäsittelylaitoksille päätyvien erilaisten ja eri ikäisten materiaalien käsittelyssä on huomioitava materiaalien mahdollisesti sisältämät vaaralliset aineet. POP-yhdisteiden hallinta jätteenkäsittelyssä on enemmänkin prosessi kuin yksittäinen teko”, sanoo erikoistutkija Sari Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta.

Erityisesti POP-yhdisteet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet (SVHC-aineet, Substances of very high concern) olisi huomioitava jätteenkäsittelylaitosten toiminnassa entistäkin paremmin. Sopiva hetki arvioida uudelleen jätteenkäsittelylaitoksen päästöjen tarkkailuohjelmia on, kun sovelletaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) päätelmien ohjeistamaa jätevesiä ja -kaasuja koskevaa inventaariota.

Teollisuuspäästödirektiivin mukaan sitä koskevien toimijoiden ympäristölupaehtojen perustaksi tulee määritellä paras käytettävissä oleva tekniikka. POP-yhdisteiden tarkkailua ei kuitenkaan voida yksityiskohtaisesti kirjoittaa yleisiin ohjeisiin. Ympäristölupaprosessissa lupien hakijoiden ja laatijoiden on selvitettävä, ovatko POP-yhdisteet kyseisen laitoksen ja siellä käsiteltävien materiaalien perusteella merkityksellisiä aineita myös päästötarkkailussa.

”Selvityksemme perusteella inventaario tulisi toteuttaa erillisenä, kattavana tutkimusjaksona, jossa otetaan huomioon toiminnan muutokset, kuten jätevirtojen koostumusten vaihtelut ja eri vuodenaikojen vaikutukset. Tarkkailujakson tulosten perusteella voidaan vaarallisten aineiden ympäristötarkkailun tarve kohdentaa oikein. Tällä tavoin tehdyn inventaarion tulokset auttavat sekä toiminnanharjoittajaa että ympäristölupatarkkailusta vastaavaa viranomaista ymmärtämään toiminnan ympäristövaikutuksia paremmin”, sanoo Kauppi.

Kemikaalitieto lisääntyy koko ajan

”Alati kehittyvän kemikaalitiedon ja laitosten toiminnan muutosten vuoksi ympäristölupien valvojilla tulee olla selkeä valtuutus lisäselvitysten pyytämiselle. Pitää myös muistaa, että ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnanharjoittajalla on velvollisuus olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista”, sanoo Kauppi.

Haitallisiin aineisiin liittyvä tieto päivittyy koko ajan, minkä vuoksi tiedon välittäminen ja erilaiset koulutukset ovat oleellisia kuntien työntekijöille, viranomaisille, toiminnanharjoittajille ja muille ympäristötarkkailujen laatijoille. Myös esimerkkejä ja malleja hyvistä toimintatavoista tulee nostaa esille ja edelleen kehittää haitallisten aineiden hallinnan tueksi.

Kunnat kiertotalouden toimijoina

Suomen ympäristökeskuksen selvityksen yhteydessä toteutettiin myös Manner-Suomen kunnille suunnattu kysely, jolla selvitettiin yleisemmin kuntien tilaa kiertotalouden edistymisen suhteen. Vastaajat olivat pääasiassa kuntien elinkeino-, ympäristö- tai teknisiä asiantuntijoita.

Kyselyyn vastanneista asiantuntijoista puolet oli sitä mieltä, että ympäristölupaprosessi tukee tällä hetkellä kierrätystä, ja 86 prosenttia oli sitä mieltä, että vaaralliset aineet huomioidaan ympäristöluvissa hyvin. Kuitenkin selvityksen perusteella POP-yhdisteiden päästöjä ei tarkkailla riittävästi laitoksilla, jotka käsittelevät mahdollisesti POP-yhdisteitä sisältäviä jätteitä. Kyselyn vastauksissa nousi esille myös kunnissa havaittu tarve kehittää ympäristölupaprosessia.

Kiertojäte-hankkeen selvitys tukee sekä turvallisen kiertotalouden edistämistä että jätteenkäsittelyn parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) määrittelevän BREF-prosessin kehittämistä.

Lisää aiheesta

Lisätietoja

  • Erikoistutkija Sari Kauppi, puh. 0295 251 268, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,
    Suomen ympäristökeskus SYKE
  • Tutkija Milja Räisänen, puh. 0295 252 085, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,
    Suomen ympäristökeskus SYKE
  • Tutkija Päivi Fjäder, puh. 0295 251 434, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,
    Suomen ympäristökeskus SYKE

Kohderyhmä: