Uutinen 28.9.2020 klo 12.05
© Christiana Raluca / Pexels
Miten päästöbudjetit, hiilikompensaatiot ja muut mahdolliset uudet keinot voisivat soveltua ilmastolakiin?
Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman yksi strateginen kokonaisuus. Ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Yksi tunnistettu keino on ilmastolain ohjausvaikutuksen vahvistaminen. Lainsäädäntötyön tueksi Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN-TEAS) puitteissa käynnistettiin tutkimushanke, jonka tehtävänä on tarkastella uusia keinoja, joilla ilmastolainsäädännön ohjausvaikutusta voisi vahvistaa.
Monitieteisessä hankkeessa Uudet ilmastosääntelyn keinot ja ilmastolain vahvistaminen (UUSILMA) on tarkasteltu laajassa tutkimuskonsortiossa sitä, miten erilaiset sääntelykeinot voivat edistää hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.
”UUSILMA-hanke on osoittanut, että päästöbudjetit soveltuvat nykyisenkaltaiseen ilmastolakiin, sen sijaan kompensaatioiden sääntelyä joudutaan pääsääntöisesti kehittämään muussa lainsäädännössä”, sanoo hanketta vetänyt professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.
Hankkeen tuloksia esitellään seminaarissa 21.10. Tutustu seminaarin ohjelmaan: UUSILMA-hankkeen ja eduskunnan ympäristövaliokunnan seminaari: tutkimustuloksia ilmastolain uusista keinoista
Seminaari järjestetään yhteistyössä eduskunnan ympäristövaliokunnan kanssa ja sitä voi seurata suorana verkkolähetyksenä eduskunnan verkkosivuilla. Mukaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Kaikki aiheesta kiinnostuneet asiantuntijat, päättäjät ja kansalaiset ovat tervetulleita mukaan.
Lisätietoja:
professori Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus, p. 040 740 1675, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi