Tiedote 5.11.2020 klo 14.00
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat
Luonnon köyhtyminen on jatkunut EU:ssa huolestuttavan voimakkaana. Suurin osa direktiivien suojelemista lajeista ja luontotyypeistä on epäsuotuisalla tai huonolla suojelutasolla jäsenmaiden toteuttamista suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimista huolimatta. Aktiivisten toimenpiteiden ansiosta on kuitenkin saatu aikaan myönteistä kehitystä.
Euroopan unionin jäsenvaltiot raportoivat EU:n komissiolle luonto- ja lintudirektiivillä suojeltujen lajien ja luontotyyppien suojelutasosta ja kehityssuunnista kuuden vuoden välein. EU:n komissio on julkaissut koosteen EU:n luonnon tilasta pohjautuen jäsenmaiden mittaviin, vuosia 2013–2018 koskeviin raportteihin.
Suomessa lehtojen, kuten kuvan pähkinälehdon arviot heikkenivät suotuisasta riittämättömään tilaan. Kuvat Riku Lumiaro.
Luontotyyppien suojelutaso ei parantunut EU:n tasolla edelliseen raportointiin verrattuna. Vain 15 prosenttia luontotyypeistä on suotuisalla suojelutasolla. Suojelutaso on riittämätön tai huono 81 prosentilla luontotyypeistä.
Luontotyyppiryhmistä heikoimmin EU-tasolla menee meren ja rannikon luontotyypeillä. Myös soiden, dyynien ja erilaisten hoitoa vaativien niittytyyppien arvioista valtaosa on alle suotuisan tason. Heikentyneistä luontotyypeistä ainoastaan 9 prosenttia osoittaa positiivista kehityssuuntaa, kun taas 36 prosentin tila heikentyy edelleen. Soiden sekä niittyjen ja dyynien luontotyyppeihin liittyy eniten laskevia kehityssuuntia.
EU:ssa vain joka neljännen lajin tilanne on suotuisa
Yli neljännes (27 %) luontodirektiivin lajeista, eli muista kuin lintulajeista, on suotuisalla suojelutasolla, kun osuus edellisessä raportissa oli 23 prosenttia. Suojelutaso on riittämätön tai huono 63 prosentilla lajeista. Tietopuutteiden vuoksi 10 %:lle lajeista ei ollut mahdollista tehdä arviota EU-tasolla.
Matelijoiden ja putkilokasvien tilanne on EU:n tasolla lajiryhmistä paras, suotuisella suojelutasolla olevien lajien osuus on niissä korkein (36 % ja 40 %). Sen sijaan noin 30 prosentilla nilviäis- ja kalalajeista suojelutaso on huono. Lajeista, joiden suojelutaso on arvioitu riittämättömäksi tai huonoksi EU:n tasolla, 35 prosenttia on heikentymässä ja 6 prosenttia kohentumassa.
Kurkia muuttamassa Etelä-Eurooppaan talvehtimaan. Suomessa kurkikanta on ollut koko viime vuosikymmenen voimakkaassa kasvussa.
EU:n alueella esiintyvistä 463 lintulajista noin puolella (47 %) tilanne on suotuisa eli kantojen koot ovat riittävän suuria ja kehityssuunnat kasvavia tai vakaita. Runsastuvia lajeja ovat mm. jalohaikara, kurki, merikotka, isohaarahaukka, kuningaskalastaja ja lunni. Vastaavasti 39 prosentin tilanne on heikko tai huono. Pesimälajien suurimpana uhkatekijänä EU:n alueella on maatalous. Kiuru on taantunut huomattavasti koko EU:n alueella ja muita taantuvia lajeja ovat esim. tervapääsky ja haarapääsky. Muutolla levähtävien ja talvehtivien lintujen suurin uhka on niiden laiton tappaminen ja metsästys.
Kokonaisuutena lintujen tilanne huononi, sillä suotuisassa suojelutasossa olevien lajien määrä pieneni viisi prosenttiyksikköä ja huonossa tilassa olevien lajien määrä kasvoi 7 prosenttiyksikköä vuosia 2007–2012 koskevaan raporttiin verrattuna.
Suomen raportointituloksia
EU:n luontodirektiivien raportit laaditaan Suomessa erikseen boreaaliselle, alpiiniselle ja Itämeren alueelle. Boreaalinen alue kattaa suurimman osan Suomen pinta-alasta.
Boreaalisella alueella 15 prosenttia luontotyypeistä oli suotuisalla tasolla niin kuin EU:ssa keskimäärin. Muutosta edelliseen arvioon ei tapahtunut. Alpiinisella alueella 80 prosenttia luontotyypeistä on suotuisassa suojelutasossa, mutta lehtojen ja tulvametsien arviot heikkenivät suotuisasta riittämättömään tilaan. Palsasoiden ja tunturikoivikoiden tila arvioitiin ensimmäistä kertaa huonoksi. Itämeren kaikki luontotyypit olivat edellisen arvioinnin mukaisesti edelleen riittämättömässä tai huonossa tilassa.
Tuoreimmassa Suomen luontodirektiiviarvioinnissa tunturikoivikoiden tila arvioitiin ensimmäistä kertaa huonoksi.
Metsien ja maatalousympäristön linnut taantuvat
Luontodirektiivin raportointi kattaa 140 Suomessa esiintyvää lajia tai useamman läheisen lajin ryhmänä raportoitavaa kokonaisuutta. Boreaalisella alueella erityisesti sammalissa, kovakuoriaisissa ja perhosissa on suhteessa vähän suotuisassa suojelutasossa olevia lajeja.
Suotuisaan suojelutasoon nousi kolme lajia: euroopanmajava, metsäjänis sekä metsäpeura. Suojelutaso heikkeni epäsuotuisaksi jokiravulla ja kirjopapurikolla. Lisäksi punakeltaverkkoperhonen ja lietetatar heikentyivät riittämättömästä huonoon tilaan.
Lintudirektiivin raportointi koskee kaikkia 286 Suomessa luonnonvaraisena esiintyvää lintua. Osalta linnuista raportoidaan myös läpimuuttava tai meillä talvehtiva kanta. Pesivistä linnuistamme 59 prosentin kanta oli kasvanut tai pysynyt vakaana viimeisen 12 vuoden aikana ja 33 prosentin laskenut. Talvehtivien 16 lintulajin kohdalla 87,5 prosentin kanta on vakaa tai kasvava ja 12,5 prosentin laskeva.
Merikotkakanta on kasvanut niin Suomessa kuin muuallakin EU:n alueella pitkäjänteisen suojelun ansiosta.
Suomessa taantuvat erityisesti metsien paikkalinnut, kuten pyy ja hömötiainen, jotka kärsivät voimaperäisestä metsänkäsittelystä. Myös maatalousympäristöön erikoistuneiden lintulajien keskimääräinen runsaus on lähes puolittunut 1980-luvun alusta lähtien. Esimerkiksi räystäspääsky on taantunut voimakkaasti.
EU:n direktiiveillä suojellaan luonnon monimuotoisuutta
EU:n lintudirektiivi ja luontodirektiivi muodostavat EU:n biologista monimuotoisuutta koskevan politiikan kulmakiven. Niillä pyritään varmistamaan EU:n tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien suojelu, suojelemaan kaikkia luonnonvaraisia lintuja (yli 460 lajia), edustavia ja uhanalaisia luontotyyppejä 233 ja lähes 1 400:aa muuta lajia. Jäsenvaltioiden on luontodirektiivien mukaisesti säilytettävä näiden lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso tai palautettava se ennalleen. Suomessa esiintyy 68 luontodirektiivissä listattua luontotyyppiä ja 140 muuta lajia kuin lintulajia.
Jäsenvaltioiden on laadittava kertomukset joka kuudes vuosi lintudirektiivin 12 artiklan ja luontotyyppidirektiivin 17 artiklan mukaisesti, erityisesti suojelemiensa luontotyyppien ja lajien suojelutasosta ja kehityssuunnista. Vuonna 2019 valmistuneet kertomukset kattavat vuodet 2013–2018 ja ovat järjestyksessään kolmannet luontodirektiivien mukaiset arviot.
Lisätietoja
Raportointi ja lajit
Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, ympäristöminiteriö, esko.o.hyvarinen@ym.fi, p. 0295 250 094
Projektipäällikkö Inka Keränen, Suomen ympäristökeskus, inka.keranen@ymparisto.fi, p. 0295 251 948
Vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus, ulla-maija.liukko@ymparisto.fi, p. 0295 251 387
Luontotyypit
Ympäristöneuvos Aulikki Alanen, ympäristöminiteriö, aulikki.alanen@ym.fi, p. 0295 250 333
Linnut
Tutkija Aili Jukarainen, Suomen ympäristökeskus, aili.jukarainen@ymparisto.fi, p. 0295 251 549