Hyvä lähiö: Paikkatieto ja asukaskokemukset viihtyvyyden ja elinvoiman arvioinnissa ja kehittämisessä (HYVIÖ)

Mitä tutkimme?

  • Keskitymme viher- ja vesialueiden saavutettavuuteen ja niiden vaihteluun alueen sosioekonomisen tason suhteen sekä rooliin viihtyisyyden ja terveyden edistäjinä.
  • Asukkaiden kokemia ja suunnittelijoiden tunnistamia viihtyisyystekijöitä sekä tietoa mahdollisista ristiriidoista näissä voidaan hyödyntää lähiöiden kehittämisessä.

Asuinalueen viher- ja vesialueiden on osoitettu lisäävän viihtyisyyttä ja edistävän asukkaiden hyvinvointia. Vaikka suomalaiset lähiöt ovat keski-eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna vehreitä, meilläkin voidaan ajautua tilanteeseen, jossa asuinalueiden ympäristön laatutekijät kasautuvat hyväosaisille alueille. HYVIÖ -tutkimusprojektin monimenetelmällinen lähestymistapa tuottaa uutta tietoa lähiöiden nykytilasta ja kehitystarpeista yhdessä kansalaisten, suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksemme keskittyy viher- ja vesialueiden saavutettavuuteen ja niiden vaihteluun alueen sosioekonomisen tason suhteen sekä rooliin viihtyisyyden ja terveyden edistäjinä. Hankkeemme tutkii lähiöiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia toisaalta suunnittelun lähtökohtana olevana, mutta myös kokemuksellisena ilmiönä. Hankkeessa hyödynnetään SYKEn kehittämää moniarvottamisen työkalua (StrateGIS) ja THL:n aiemmin keräämää ympäristöterveyteen liittyvää aineistoa.

Keräämme kokemustietoa asiantuntijatyöpajojen, asukaskyselyn ja haastatteluiden avulla. Vertailemme suunnittelijoiden näkemyksiä hyvästä elinympäristöstä asukkaiden kokemuksiin. Tuloksia asukkaiden kokemuksista viihtyisästä ympäristöstä ja mahdollisista ristiriidoista suunnittelijoiden tunnistamien viihtyisyystekijöiden kanssa voidaan hyödyntää suoraan tutkimuskohteena olevien lähiöiden kehittämissuunnitelmissa. Paikkatietopohjaiset analyysit ovat hyödyllisiä myös segregaation vähentämisen kannalta, sillä ne tuottavat tietoa viher- ja vesialueisiin liittyvistä terveyshaitoista tai -hyödyistä ja niiden sosioekonomisesta jakautumisesta. Pidemmällä aikavälillä hyvä suunnittelu ja viihtyisä asuinympäristö voivat näkyä taloudellisina säästöinä esim. kaupungin terveydenhuoltokuluissa.

    Hankkeen tavoitteet

    1. Analysoida viher- ja vesialueiden saavutettavuutta ja terveyteen liittyviä kytköksiä erilaisen sosioekonomisen aseman ryhmissä,
    2. Tuottaa paikkatieto- ja kokemuspohjaista tietoa lähiöiden viihtyisyystekijöistä alueiden kehittämisen tueksi sekä verrata keskenään asukkaiden ja suunnittelijoiden arvostuksia viihtyisästä asuinalueesta ja
    3. Vahvistaa Lähiöohjelmassa mukana olevien kaupunkien suunnittelijoiden ja asukkaiden tietämystä hankkeen keskeisimmistä tuloksista ja johtopäätöksistä.

    Tilaisuudet

    Hyvinvointi, viihtyisyys ja yhteisöllisyys lähiöissä - HYVIÖ- ja Lähiö-Inno-hankkeiden yhteiswebinaari

    Avaussanat, Kati Vierikko, HYVIÖ-hankkeen johtaja, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus

    Tavoitteena viihtyisä ja vihreä elinympäristö - HYVIÖ-hankkeen menetelmät ja tulokset

    Yhteisöllisyyden ja maineen alkulähteillä - Lähiö-Inno-hankkeen tuloksia Vaasan asuinalueilta

     

    Kantsun kahvit 18.1.2023

    Julkaisut

    Viinikka, A. ym. (2022). Laadukkaiden viheralueiden saavutettavuus kaupungeissa vaihtelee: ulkoilu viheraueella yhteydessä terveyteen. Tutkimuksesta tiiviisti: 53/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL. 

    Tiitu, M. ym. (2022). StrateGIS: karttapohjainen menetelmä asuinalueien suunnittelun tueksi. Tutkimuksesta tiiviisti: 54/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL. 

    Halonen, J. ym. (2022). Asukkaiden ja asiantuntijoiden näkökulmia asuinalueiden viihtyisyyteen. Tutkimuksesta tiiviisti: 55/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL. 

     

    Lisätietoja

    Kati Vierikko
    Hankkeen vastuullinen johtaja, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
    etunimi.sukunimi@syke.fi

    Julkaistu 25.11.2020 klo 16.58, päivitetty 4.4.2024 klo 9.35

    Kohderyhmä: