Mikael Hildén, Annukka Berg ja Hanna Salo: Ryhtiä Suomen kiertotalouteen

RSS
18.2.2021 Mikael Hildén, Annukka Berg ja Hanna Salo
 

Suomi kuuluu henkeä kohden laskettuna eniten luonnonvaroja kuluttaviin maihin maailmassa. Kulutuksemme on korkealla tasolla, vaikka siitä vähennettäisiin viennin osuus. Tilanne ei ole kestävä, ja suuntaa pyritään muuttamaan. Ehdotus Suomen kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi on nyt lausuntokierroksella.

Ohjelmassa ehdotetaan, ensimmäistä kertaa suomalaisessa politiikassa, että luonnonvarojen kokonaiskulutukselle asetetaan rajat. Tavoitteena on, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Lisäksi ohjelmassa ehdotetaan, että resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistettaisiin vuoteen 2035 mennessä.

Laadimme yhdessä laajan asiantuntijajoukon kanssa arvion kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Siinä toteamme, että määrällisten tavoitteiden asettaminen kiertotaloudelle on perusteltua. Olisi esimerkiksi vaikeaa kuvitella nykyisen kaltaista ilmastopolitiikkaa ilman määrällisiä tavoitteita.

Siirtymässä kiertotalouteen on kyse saman mittaluokan murroksesta kuin hiilineutraaliuden tavoittelussa. Tavoitteiden asettaminen ei silti ole ongelmatonta, mistä osoituksena on maa- ja metsätalousministeriön ohjelmaan jättämä eriävä mielipide.

Toimissa korostuvat pehmeät kannusteet

Ohjelmassa ehdotetaan kiertotalouden edistämiseksi 41 toimenpidettä. Toimet pyrkivät viemään kehitystä kohti tavoitteita, mutta monet niistä ovat vasta idea-asteella.

Ohjelman keskeisimmiksi ehdotuksiksi nostetuista toimenpiteissä konkreettisimpia ovat vapaaehtoinen luonnonvarojen käytön kansallinen sopimus, kiertotalouden osaamisen vahvistaminen ja alan osaamisverkoston kehittäminen. Toimissa korostuvat pehmeät kannusteet, vaikka murroksen toteuttaminen halutussa laajuudessa todennäköisesti tulee vaatimaan sekä vahvaa taloudellista ohjausta että sääntelyä.

Paljon jää sen varaan, miten pontevasti eri toimijat vievät ideoita, selvityksiä ja aloitteita eteenpäin. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on hyvä, että kiertotalouden tutkimus- ja kehitystyölle ehdotetaan merkittäviä varoja. Aika näyttää, tuottavatko panostukset innovaatioita, jotka vievät kiertotalouden uudelle tasolle. Ohjelmaehdotus on joka tapauksessa uusi lähtöasema kiertotalouspoliittiselle ahkeroinnille.

Arviointi antaa pohjaa toteutumisen seurantaan

Kiertotalouden strategisen ohjelman arviointi toteutettiin laajapohjaisella kehittävän arvioinnin menetelmällä. Työ tehtiin lyhyessä ajassa, sillä ohjelmassa ehdotetut toimenpiteet kirkastuivat arvioitaviksi vasta ohjelman laadinnan loppupuolella. Arvioinnin piti silti valmistua samaan aikaan kuin itse ohjelma.

Arviossa kiertotalousasiantuntijat muodostivat ohjelmasta yhteisen tilannekuvan. Jäsennetty ymmärrys ohjelman mahdollisista vaikutuksista välitettiin myös ohjelman valmistelijoille vasta ohjelman viimeistelyvaiheessa, mikä vaikutti ohjelman ehdotusten muotoiluun. Oli kuitenkin haastavaa arvioida ohjelmaa, joka haki muotoaan viime metreille saakka.

Ohjelman arviointi tuleekin nähdä ennen kaikkea seurannan ja toteutumisen arvioinnin perustana. Varsinaiset vaikutukset voidaan arvioida vasta, kun nähdään, miten määrätietoisesti ja johdonmukaisesti ohjelmaa viedään eteenpäin. Silloin voidaan tarkastella, riittävätkö valitut ratkaisut ja toimet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jos Suomi vielä 5–10 vuoden päästä kuluttaa henkeä kohden enemmän luonnonvaroja kuin kaikki muut EU-maat, meidän on nopeasti kehitettävä uutta ja tehokkaampaa ohjausta.

Mikael Hildén johtaa SYKEn ilmasto-ohjelmaa ja strategisen tutkimuksen hiilineutraalius- ja resurssitehokkuusohjelmaa. Hänet on keitetty monessa politiikan arvioinnin sopassa. Vapaa-aikanaan hän tarkkailee luontoa ja maailman menoa.

Annukka Berg toimii erikoistutkijana SYKEn Kestävän kiertotalouden strategisessa ohjelmassa. Hän on perehtynyt erityisesti laaja-alaisten, kestävyyttä edistävien strategioiden arviointiin. Vapaa-ajallaan hän kuuntelee äänikirjoja ja ulkoilee villien lastensa kanssa.

Hanna Salo on tutkija SYKEn Kestävän kiertotalouden strategisessa ohjelmassa. Häntä kiinnostavat kiertotalouden ja kestävän kehityksen ohjaaminen valtakunnan tasolla. Talvella hän iloitsee kunnon hiihtokeleistä ja kuntavaalitenteistä.

Kiertotalouden strategisen ohjelman arvio 

Uusi suunta: Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi

Syke Policy Brief 30.09.2019. Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen kulutuksen merkittävän vähentämisen 

Kommentit (2 kommenttia)
Jussi Mattila
18.2.2021
klo 13.57
Kiertotalous tarvitsee tosiaan konkretiaa edetäkseen. Luultavasti toimista saataisiin paras tehokkuus, jos etenisimme ongelmalähtöisesti, ts tartutaan ensin/tarmokkaimmin niihin asioihin, joissa materiaalia tai arvoa menee eniten hukkaan, jos kiertotalous
ei toimi. Neitseellisten materiaalien käytön lähtökohtainen rajoittaminen ei tunnu kovinkaan järkevältä. Esimerkkinä voi olla vaikkapa kiviaines. Jos päätämme rajoittaa kiviaineksen käyttöä (kalliokiviaines ei ole hupeneva resurssi Suomessa), miten silloin
rakennamme ympäristötekoina pidettävät infrainvestoinnit esim. raideliikenteeseen ja kevytväyliin.
Mikael Hildén
18.2.2021
klo 15.55
Kiitos hyvästä kommentista. Nämä ovat pohdittavia asioita - on selvää, että materiaalia tarvitaan ja osa siitä on neitseellistä, vaikka kuinka kehitettäisiin kiertotaloutta. Asian nostaminen esiin on kuitenkin myös perusteltua, koska materiaalin käyttö
tarkoittaa samalla mm. energiankulutusta ym. Siksi on hyödyllistä tarkastella raaka-aineiden käyttöä silloinkin, kun niistä ei varsinaisesti ole pulaa. Tarkempi analyysi materiaalivirroista ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin on tärkeä tehtävä ohjelman toimeenpanossa.