© AdobeStock
Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan uusiutuvan energian investoinneilla on päästövähennysten lisäksi merkittäviä positiivisia vaikutuksia maakuntien talouteen. Vaikutukset aluetalouteen ovat sitä suuremmat, mitä enemmän energiainvestointeihin liittyviä tuotteita ja palveluita voidaan hankkia oman alueen sisältä.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeessa on laskettu ensimmäistä kertaa Manner-Suomen maakuntien uusiutuvan energian työllisyys- ja päästövähennyspotentiaaleja.
Työssä tarkasteltiin maalämpö- ja ilmalämpöpumppujen, aurinkosähkön ja tuulivoiman potentiaaleja vuoteen 2030 saakka. Uusiutuvan energian investointien aluetalousvaikutukset ovat selvityksen mukaan sitä suuremmat, mitä enemmän tuotteita ja palveluita voidaan hankkia oman alueen sisältä.
Alueiden väliset erot työllisyysvaikutuksissa eivät ole erityisen suuria, mutta esimerkiksi Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen maakunnissa investointien toteuttamisessa tarvittujen yritysten väliset kytkennät osoittautuivat vahvoiksi, mikä kasvattaa kerrannaisvaikutuksia. Toisaalta työllisyysvaikutuksia valuu väestömäärältään pienemmistä maakunnista, kuten Lapista ja Keski-Pohjanmaalta, muualle Suomeen.
Investointien vaikutukset päästöihin ovat suurimmat alueilla, joissa uusiutuvan energian potentiaali on suurinta ja sääolosuhteet ovat suotuisimmat. Saman tehoinen aurinkosähköjärjestelmä vähentää sähkön kulutuksen päästöjä enemmän etelässä kuin pohjoisessa, ja tuuliturbiini vähentää päästöjä enemmän tuulisella rannikolla kuin sisämaassa.
Panostus uusiutuviin energioihin tukee kuntataloutta
Lukuisat kunnat ovat asettaneet itselleen kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, useat niistä ovat asettaneet takarajaksi vuoden 2030. Yli 40 prosenttia päästöistä syntyy energiasektorilla, joten investointeja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottamiseksi tarvitaan edelleen. Koronakriisin jälkeinen taloudellinen elvytys luo uusia mahdollisuuksia toteuttaa ilmastonmuutoksen hillintään vaadittuja investointeja myös kunnissa.
”Uusiutuvan energian investoinnit ovat sijoituksia, joilla saavutetaan suhteellisen riskitön tuotto pitkälle tulevaisuuteen. Investointien mukanaan tuomilla taloudellisilla säästöillä ja tuotoilla voidaan parantaa palveluntarjontaa, laskea kunnallisveroastetta tai investoida esimerkiksi nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin”, sanoo tutkija Santtu Karhinen SYKEstä.
Positiiviset talousvaikutukset antavat siten mahdollisuuden kehittää kunnan vetovoimatekijöitä, joiden avulla kunnat voivat houkutella alueelle uusia asukkaita ja yrittäjiä, mikä edelleen edistää kuntatalouden tilaa. Investointien kannattavuustarkasteluun tuleekin pyrkiä sisällyttämään myös laajemmalle aluetalouteen heijastuvat välilliset positiiviset talousvaikutukset.
Uusiutuvan energian päästövähennysten hinnat sekä työllisyysvaikutukset. Teknologiakohtaiset pisteet esittävät Manner-Suomen 18 maakuntaa. © SYKE
Kunnilla useita vaikutusmahdollisuuksia edistää uusiutuvia energiamuotoja
Kunta voi edistää esimerkiksi tuulivoimahankkeita kaavoituksella sekä ennakoivalla keskustelulla tuulivoimaan liittyvistä huolista kuntalaisten, yrittäjien ja mökkiläisten kanssa. Tuulivoimaloiden rakentaminen ja käyttö työllistävät paikallisesti, minkä lisäksi voimaloiden kiinteistöverotulot ovat paljon kaivattuja piristysruiskeita pienten kuntien talouteen. Esimerkiksi yhden suuren (5 MW sähköntuotantoteho) tuulivoimalan keskimääräiset kiinteistöverotuotot ovat noin 34 000 euroa vuodessa.
Kunta voi tehdä aurinkosähkö- ja lämpöpumppuhankintoja omiin kiinteistöihin. Kuntatalouden kannalta on kannattavaa asentaa aurinkosähköjärjestelmiä esimerkiksi rakennuksiin, joissa sähkönkulutus on suurta myös kesäisin. Kunnan roolina on myös näyttää esimerkkiä sekä viestiä mahdollisuuksista kuntalaisille ja yrityksille.
Lisätietoja
- tutkija Santtu Karhinen, SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 1889
- erikoistutkija Laura Saikku, SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 1140