© Christina Anne Costello / Unsplash
Uusien toimintamallien ja politiikkasuositusten avulla voidaan edistää yritysten vesivastuuta entistä tehokkaammin Suomessa ja kansainvälisesti. Juuri päättyneen hankkeen mukaan yritysten tulisi tunnistaa omien toimipaikkojensa lisäksi hankinta- ja arvoketjujensa vesiriskit ja veteen liittyvät mahdollisuudet, ja kehittää kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhdessä sidosryhmien kanssa. Hankinta- ja arvoketjut ovat suomalaisten yritysten vesivastuullisuuden kriittisin ja haastavin osa-alue, ja niistä löytyvät usein myös merkittävimmät ympäristövaikutukset ja ihmisoikeusloukkaukset.
Vesivastuullisuus rakentuu tutkimusperustaisille arvioinneille ja sidosryhmäyhteistyölle
”Yritysten vesivastuullisuuden kehittämisen tulisi perustua riskien ja mahdollisuuksien arvioinnille niiden koko hankinta- ja arvoketjujen matkalla, ja asetettujen tavoitteiden tulisi vastata toimintaympäristön keskeisimpiin vesihaasteisiin. Yritykset pystyvät harvoin kehittämään vesivastuullisuutta yksin – käytännössä se vaatii aina yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa”, painottaa erikoistutkija Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomalaisyrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa.
Vesi osaksi yritysvastuulainsäädäntöä
Julkisen sektorin toimijoilla on vesivastuullisuutta keskeisesti ohjaava rooli. Vesi tulisi huomioida osana valmisteilla olevaa yritysvastuulainsäädäntöä, ja se tulisi sisällyttää entistä paremmin valtion tukipolitiikkaan ja omistajaohjaukseen. Vesivastuullisuuden toimintamalleja voisi hyödyntää myös osana toimialakohtaisia, ministeriöiden ja yritysten välisiä kestävyyssitoumuksia, julkisten hankintojen kriteerejä sekä kansallista vesienhoitoa.
Julkaisut on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja
Erikoistutkija Suvi Sojamo, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 1049, etunimi.sukunimi@syke.fi