Uusia työkaluja suometsien hoidon vesistö- ja ilmastopäästöjen torjuntaan kehitetään

Uutinen 28.5.2021 klo 11.07
Turvemaan ojitusta.
Kuvassa ns. matala oja hankkeen koealueella metsäojitetulla Polvensuolla Pudasjärvellä. Jos puusto ei kykene haihdunnallaan ylläpitämään riittävää kuivatusta, niin tarvitaan kunnostusojitusta, joka on merkittävä kuormituksen aiheuttaja. TurVi-hankkeessa selvitetään mm. voidaanko kaivamalla nykyistä käytäntöä matalampia ojia vähentää vesistökuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä puuston kasvun kärsimättä. © Kuva: Hannu Hökkä 

Turvemaiden ojitus on riski sekä vastaanottaville vesistöille että turvemaiden hiilivarastolle. Vedenpinnan lasku turvemailla vaikuttaa niiden kykyyn sitoa hiiltä. Luonnontilassa turvemaat toimivat hiilinieluna, mutta niiden kuivatus saattaa muuttaa niitä hiilen lähteiksi riippuen alueen maankäytöstä ja ilmastosta. Ojituksen myötä valunnan vaihtelu ja valuntahuiput kasvavat. Erityisesti ojien ulottuminen kivennäismaahan saakka lisää kiintoaine- ja fosforikuormitusta. Vedenpinnan alenemisen ja hapellisten olosuhteiden muodostumisen myötä myös turpeen hajoaminen ja ravinteiden vapautuminen voimistuvat, mikä toisaalta edesauttaa puuston kasvua, mutta voi myös lisätä ravinteiden huuhtoutumista valumavesiin sekä hiilidioksidin vapautumista. Turvemaiden ojitus lisää valumaveden orgaanisen hiilen pitoisuutta, mikä tummentaa vesiä ja haittaa vesieliöstöä. Viime aikoina on havaittu, että myös vanhoilta ojitetuilta soilta tuleva ravinnekuormitus on aiemmin oletettua suurempaa ja pitkäkestoisempaa.

Uudessa hankkeessa etsitään ratkaisuja kuormitusten vähentämiseksi

Viime vuonna käynnistyi TurVi-hanke, jonka tarkoituksena on luoda edellytyksiä sille, että metsien kasvavasta käytöstä huolimatta metsätalouden vesistökuormitusta voidaan vähentää, vesistöjen hyvän tilan saavuttamista voidaan edistää ja turvemaiden käytön kasvihuonekaasupäästöjä voidaan hillitä. Hankkeen toteuttajina ovat Tapio Oy, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Suomen metsäkeskus yhteistyössä Metsähallituksen, Tornator Oy:n ja Otso Metsäpalvelujen kanssa. Hankkeen päärahoittaja on Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja sen kohdealue on Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Metsäteollisuuden puunkäyttöä lisäävät investoinnit tulevat kasvattamaan Pohjois-Suomen metsien käyttöä tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa suopuustojen osuus puuston kokonaistilavuudesta on Suomen suurin (42 %) ja samalla suopuustojen osuus hakkuusuunnitteesta on valtakunnallisesti suurin. Pohjois-Pohjanmaan turvemaiden metsien käytön tehostaminen tulisi toteuttaa ilman, että vesistökuormitus lisääntyy.

Tutkimusala maahengityksen mittausta varten.
Tutkimusalaa rakennetaan maahengityksen kaasujen (hiilidioksidi ja metaani) mittaamista varten TurVi-hankkeen koealueella metsäojitetulla suolla Pudasjärven Virtalassa. Mittauksia tehdään kahden kasvukauden ajan 2021 ja 2022. © Kuva: Sakari Sarkkola 

Mitä TurVi-tuottaa ruohonjuuritasolle?

Turvi-projektin tarkoituksena on kehittää turvemaiden metsänhoitoa kokonaisvaltaisesti kestävämpään suuntaan, jotta vesistövaikutuksia ehkäistään ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin voitaisiin sopeutua. Tavoitteena on tutkia nykyistä matalampien ojien toimivuutta vesiensuojelun tehostamiseksi, edistää tehokkaampien vesiensuojelurakenteiden käyttöönottoa ja kunnostuskelvottomien kohteiden käyttöä pintavalutuskenttinä sekä tehostetusti jalkauttaa parempia tekniikoita käytäntöön. Projektissa hyödynnetään ja jatkokehitetään Luonnonvarakeskuksessa kehitettyä simulointityökalua (Suosimulaattori), jonka avulla pystytään mallintamaan ojien perkauksen vaikutusta turvemaiden puuston kasvuun. Projektissa on perustettu kaksi tutkimusaluetta Pudasjärvelle käytännön ojitusalueille, joilla tutkitaan eri syvyisen ojituksen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, vedenpinnan tasoon ja vesistökuormitukseen. Lisäksi tutkitaan käytännön vesiensuojelumenetelmiä, joilla voidaan parhaiten vähentää kuormitusta. Kokeet toimivat myös menetelmien pilotti- ja demonstraatioalueina. Mittauskampanjat käynnistyvät kokeilla kuluvan vuoden keväällä ja jatkuvat vuoden 2022 syksyyn.

Turvemaiden ojitusten vesiensuojelu tehostuu, kun kivennäismaata paljastavien ojien kaivua vältetään ja vesiensuojelun painopistettä siirretään eroosion ehkäisyyn. Samalla turpeen hajoaminen syvemmissä kerroksissa hidastuu ja turvemaiden ojituksista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähentyvät. Projektin avulla helpotetaan Suosimulaattorin käyttöä käytännön suometsänhoidon suunnittelussa. Sidotaan Suosimulaattori Tapion ja Suomen metsäkeskuksen tuottamiin avoimiin Suometsänhoidon paikkatietoaineistoihin, jotta työkalu saadaan laajamittaiseen käyttöön ja kehittyneet kohdekohtaiset ojitustekniikat voidaan viedä käytännön toteutukseen metsänomistajille ja muille metsätalouden toimijoille. 

 

Teksti ja lisätietoja:

Tutkija Sakari Sarkkola, Luonnonvarakeskus, sakari.sarkkola(at)luke.fi

Erikoistutkija Hannu Hökkä, Luonnonvarakeskus, hannu.hokka(at)luke.fi.

TurVi-hankkeen verkkosivut.

 

 

Kohderyhmä: